Lauantai 1.10.2022

Ihotautien lääkinnällisen hoidon vaikutukset ihonhoitoon

Ihanaa alkanutta lokakuuta! Tällä kertaa aiheenamme blogissa on ihotautien lääkinnällisten hoitomenetelmien vaikutukset ihonhoitoon. Ihotautien hoidossa käytetään laajasti erilaisia lääkevalmisteita sekä niiden yhdistelmiä. Hoitava lääkäri suunnittelee lääkehoidon yhdessä asiakkaan kanssa, ottaen huomioon muun muassa ihotaudin alatyypin sekä iho-oireiden voimakkuuden ja laajuuden. Toisin kuin joskus luullaan, ei lääkehoito suinkaan estä kosmetiikan käyttöä vaikka tiettyjä ihonhoidon rajoitteita se voikin asettaa. Itse asiassa oikeaoppisella ihon kotihoidolla voidaan jopa hillitä lääkevalmisteiden aiheuttamia sivuvaikutuksia, kuten ihon kuivumista, kutinaa sekä ihoärsytyksiä.

Yleistä ihotautien lääkinnällisestä hoidosta

Ihotautien hoidossa käytetään laajasti erilaisia lääkinnällisiä hoitomenetelmiä. Osa valmisteista ovat ulkoisesti käytettäviä paikallishoitovalmisteita ja toiset puolestaan sisäisesti käytettäviä valmisteita. Tarvittaessa käyttöön voidaan ottaa myös muita hoitomenetelmiä, kuten laser- ja valohoitoja tai jopa kirurgisia toimenpiteitä. Hoito kuitenkin usein aloitetaan perinteisellä lääkehoidolla.
Monen ihotaudin hoidossa käytetään niin sanottua yhdistelmähoitoa, jolloin käytössä on sekä ulkoisesti, että sisäisesti käytettävä valmiste. Hoitoa muokataan tarvittaessa jakson aikana parhaan hoitovasteen saavuttamiseksi. Sopivaa hoitoa ei siis välttämättä löydetä heti ensimmäisellä yrittämällä, sillä kuten sanottu ihotaudit ovat hyvin yksilöllisiä. Lääkehoidon alussa voidaankin tarvita kärsivällisyyttä. On tärkeää, että lääkehoidosta ja sen mahdollisesta keskeytyksestä konsultoitaisiin aina hoitavaa lääkäriä, että kuuri ei jäisi turhaan kesken ja, että hoidossa voidaan tarvittaessa kokeilla toista valmistetta tai menetelmää.

Miten nämä erilaiset hoitomenelmät sitten vaikuttavat ihonhoitoon?

Atooppinen ekseema

Atooppisessa ekseemassa hoidossa käytetään tyypillisesti ulkoisia lääkevalmisteita, kortisonivoiteita tai kalsineuriinin estäjävoiteita. Molemmat rauhoittavat tulehdusta ja muodostavat tehokkaan hoitolinjan atooppisen ekseeman hoidossa.

Lääkevoiden käyttö ei estä kosmetiikkatuotteiden käyttöä, mutta muutama seikka on tärkeä huomioida. Ensinnäkin, lääkevoiteet levitetään puhtaalle ja kuivalle iholle. Lääkekuurin aikana lääkevoide siis levitetään iholle heti puhdistuksen jälkeen. Tämän jälkeen iholle voidaan vielä levittää hoitovoide, joskin joissain tapauksissa levityksen välillä on pidettävä taukoa. Esimerkiksi kortisonivoiteiden jälkeen muiden tuotteiden levittämiseen on pidettävä vähintään tunnin tauko. Sama pätee myös osaan kalsineuriinin estäjävoiteista. Esimerkiksi Protopic-lääkevoiteen kohdalla kosteusvoiteiden ja hoitonesteiden käytöstä on pidettävä kahden tunnin tauko ennen ja jälkeen lääkevoiteen levitystä. Tarkista siis aina lääkevoiteen pakkausselosteesta, kuinka pitkä tauko levityksessä on pidettävä.

Ihon huolellinen kosteuttaminen kosteusvoiteiden avulla on tärkeässä osassa atooppista ekseemaa ylipäätään, mutta se auttaa myös vähentämään lääkevoiteiden mahdollisia sivuvaikutuksia, kuten kirvelyä ja kutinaa. Kosteutuksen avulla pyritään vahvistamaan ihon läpäisyestettä, mikä ehkäisee ihoärsytysten muodostumista sekä lisää ihon kosteuspitoisuutta. Iholle levitetään hoitovoidetta runsaasti aamuin illoin ja aina pesun jälkeen, huomioiden kuitenkin lääkevoiteen asettamat mahdolliset rajoitukset.

Toinen hyvin tärkeä asia lääkehoitojen yhteydessä on aurinkosuojaus, sillä jotkin valmisteet, kuten kalsineuriinin estäjävoiteet aiheuttavat valoherkkyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että iho on käytön aikana herkempi auringon säteilylle, jonka vuoksi on erityisen tärkeää suojata iho hyvin aurinkosuojavoiteiden ja vaatteiden avulla.

Atooppisen ekseeman hoitoon voidaan tarvittaessa yhdistää myös sisäisiä lääkehoitoja tai valohoitoa. UV-valohoidoissa UV-säteily vähentää tulehdusprosessia, mikä helpottaa niin kutinaa kuin muitakin oireita. Valohoidon aikana on tärkeä välttää muuta auringonvalossa oleskelua. Sivuvaikutuksena saattaa esiintyä ihon kuivumista, jota voidaan hoitaa kosteuttavalla, hajusteettomalla voiteella. Suositeltavaa on valita jakson ajaksi perusvoide käyttöön.

Akne

Moni kokee aknen hoidon turhauttavaksi, sillä hoitovasteen saavuttaminen voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia. Tästä syystä moni jättää hoitojakson kesken liian aikaisin, eikä hoitovastetta saavuteta.

Aknen kohdalla hoidossa käytetään usein ulkoisia tai sisäisiä lääkehoitoja tai niiden yhdistelmiä. Hoitosuunnitelmaan vaikuttaa olennaisesti aknen alatyyppi, eli se millaisia ihomuutoksia iholla esiintyy. Ulkoisesti käytettävät lääkevoiteet levitetään puhtaalle ja kuivalle iholle. Toisin kuin atooppisen ekseeman hoitoon käytettävien lääkevalmisteiden kohdalla, aknen lääkevoiteiden jälkeen iholle voidaan tyypillisesti levittää kosteusvoide heti lääkevoiteen imeydyttyä.

Lääkevoide levitetään kaikille ihoalueille, joissa aknea on esiintynyt, ei siis vaan alueille joissa esiintyy muutoksia levityshetkellä. Lääkevoiteiden yleinen sivuvaikutus on ihon punoitus ja kuivuminen. Oireita voidaan lievittää kosteusvoiteden avulla. Sivuvaikutukset helpottavat tyypillisesti jonkin ajan kuluttua ihon tottuessa lääkevoiteeseen. Jos sivuvaikutukset tuntuvat alkuun liian voimakkailta, voidaan ihoa totuttaa alussa voiteeseen pesemällä se pois muutaman tunnin kuluttua levityksestä. Lääkevoiteita suositellaan käyttämään oireiden loppumiseen saakka.

Yleisiä aknen hoidoon käytettäviä lääkevoiteita ovat retinoidit, bentsoyyliperoksidi, atselaiinihappo sekä antibioottivoiteet. Osa lääkevoiteista voi aiheuttaa valoherkkyyttä.

Aknen sisäisessä lääkehoidossa käytetään tyypillisesti tertasykliiniryhmän antibiotteja. Tetrasykliiniryhmän antibiootit voivat aiheuttaa joidenkin lääkevoiteiden tavoin valoherkkyyttä, jonka vuoksi aurinkosuojaus hoidon aikana on erityisen tärkeää.

Hoidossa voidaan kääntyä tarvittaessa isotretinoiini puoleen, mikäli muilla hoitomenetelmillä ei saavuteta tuloksia tai, jos akne on hyvin vaikealaatuinen. Isotretinoiini on hyvin paljon keskustelua herättävä lääkevalmiste, mutta on hyvä muistaa, että se on valmisteena ainoa joka tutkitusti vaikuttaa kaikkiin aknen taustatekijöihin. Lisäksi se on ainoa lääkevalmiste joka tutkitusti ehkäisee aknen uudistumista.

Vaikka isotretinoiini onkin tehokas hoitomuoto, on sillä paljon sivuvaikutuksia. Ihonhoidon kannalta merkittäviä ovat ihon voimakas kuivuminen, valoherkkyys, ihon oheneminen, ihon herkkyys ja kutina. Hoidon aikana, eikä sen jälkeen iholle saa tehdä voimakkaita kuorivia hoitoja. Tähän luetaan myös karvanpoisto. Voimakkaita, kuorivia hoitoja vältetään vielä 6 kk hoidon päättymisen jälkeen.

Yleisestikin aknen lääkehoidon yhteydessä kannattaa suosia hellävaraisia, kosteuttavia ja vahvistavia hoitomenetelmiä ja tuotteita. Ihon liiallinen kuoriminen tai peseminen ei ole tarpeen ja se voi jopa lisätä ihoärsytyksen määrää.

Psoriaasi

Psoriaasissa tärkeässä roolissa on kotihoito ja siihen liittyvä säännöllinen perusvoiteen käyttö. Kotihoito ei kuitenkaan useinkaan riitä yksinään ja siksi hoitoon yhdistetään erilaisia lääkinnällisiä hoitomenetelmiä oireiden laajuuden ja voimakkuuden mukaan. Hoitoon liitetään tyypillisesti ulkoisesti käytettäviä lääkevoiteita. Lääkevoiteeksi voidaan valita usein nopeatehoinen, tulehdusta rauhoittava ja solujakautumista hillitsevä kortisonivoide.

Kortisonivoidetta käytetään atooppisen ekseeman tavoin kuuriluontoisesti. Kuuriluontoisuus on tärkeää, sillä kortisonivoide voi aiheuttaa ihon ohenemista ja kollageenin rappeutumista. Kortisonivoiteen lisäksi hoidossa voidaan käyttää D-vitamiinivoiteita, jotka sopivat kortisonivoiteista poiketen myös pitkäaikaiseen käyttöön. Paksuja hilseläiskiä voidaan myös pyrkiä ohentamaan salisyylihappovoiteiden avulla.

Joidenkin psoriaasin hoitoon käytettävien lääkevoiteiden jälkeen on pidettävä taukoa ennen kosteusvoiteen levitystä. Esimerkiksi kortisonivoiteen jälkeen iholle ei saa levittää muita tuotteita tuntiin lääkevoiteen levityksestä. Muista tarkistaa aina pakkausselosteesta valmistekohtaiset ohjeet, jotta lääkehoidon teho ei kärsi. Kosteusvoiteen käyttö on kuitenkin tärkeää myös lääkehoidon aikana sillä sen avulla saadaan ehkäistyä lääkevoiteiden aiheuttamia ihoärsytyksiä ja vahvistettua ihon luonnollista suojaa.

Psoriaasi voi vaatia tehokkaampien hoitomenetelmien käyttöönottoa. Sisäisiin hoitomenetelmiin kuuluvat A-vitamiinijohdokset, metotreksaatti, siklosporiini sekä biologiset lääkkeet. Psoriaasin hoidossa käytetyt lääkevalmisteet ovat voimakkaita ja voivat aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten ihon kuivumista. Hoidon aikana ihoa kannattaa kosteuttaa runsaasti ja välttää voimakkaita ihonhoitotuotteita ja -menetelmiä. Osa valmisteista saattaa aiheuttaa myös valoherkkyyttä, eli huolellinen aurinkosuojaus on tärkeää.

Ruusufinni

Myös ruusufinnissä on useita erilaisia alatyyppejä, joita hoidetaan eri tavoin. Eri oireisiin käytettävät lääkevoiteet siis vaihtelevat paljon alatyypin mukaan. Punoituksen ja tulehduksen rauhoittamiseen voidaan käyttää esimerkiksi metronidatsolia tai atselaiinihappoa. Molemmat voivat erityisesti hoitojakson alussa aiheuttaa ihoärsytystä. Lisäksi metronidatsoli herkistää ihoa UV-säteilylle, eli aurinkosuojaus on tärkeää sen käytön aikana. Tyypillisesti lääkevoiteen jälkeen iholle voi levittää imeytymisen jälkeen kosteusvoidetta. Kotihoidossa on kuitenkin vältettävä ihoa tukkivia ja muuten ruusufinni-iholle sopimattomia kosmetiikkatuotteita. Lisää tietoa ruusufinnin kosmetiikkavalinnoista löydät täältä.

Punoituksen hillitsemiseen voidaan käyttää myös esimerkiksi brimonidiinitartraattia, joka supistaa verisuonia ja vähentää sitä kautta punoitusta. Siihen liittyy yleisinä sivuvaikutuksina muun muassa punoitusta ja kutinaa. Lääkevoide levitetään puhtaalle iholle. Muuta kosmetiikkaa saa levittää iholle vasta, kun lääkevoide on imeytynyt.

Ruusufinnin papuloiden hoitoon voidaan käyttää esimerkiksi ivermektiiniä, jota esimerkiksi Soolantra valmiste sisältää. Hoidon alussa oireet voivat pahentua hetkellisesti, mutta rauhoittuvat usein noin viikossa. Kosmetiikkavalmisteita voi käyttää iholle, mutta vasta lääkevoiteen imeydyttyä.

Sisäisesti ruusufinnin hoidossa käytetään muun muassa tertasykliiniryhmän lääkkeitä. Jotkin sisäisesti käytettävistä lääkkeistä voivat aiheuttaa valoherkkyyttä. Niiden käytön aikana on siis tärkeä muistaa suojata iho huolellisesti auringolta aurinkosuojavoiteiden ja vaatteiden avulla. Herkästi reagoivan ihon aurinkosuojauksessa suositellaan tyypillisesti valitsemaan fysikaalisia aurinkosuoja-aineita sisältäviä tuotteita.

Kaiken kaikkiaan ruusufinnin hoidossa kannattaa suosia hyvin hellävaraisia ja minimalistisia tuotteita, sillä iho reagoi herkästi myös kosmetiikkaan. Voimakkaat anti-age tuotteet, puhdistavat tuotteet, kuten myös paksut, kalvon muodostavat tuotteet on hyvä jättää hyllylle.

Yhteenveto

Kaiken kaikkiaan eri ihotautien lääkinnällisen hoidon yhteydessä on ihonhoidossa hyvä muistaa muutama asia. Iho saattaa hoidon alussa ärtyä, erityisesti tiettyjen lääkevoiteiden vaikutuksesta. Näin ei kuitenkaan aina ole ja usein oireet myös helpottavat ihon totuttua lääkevoiteeseen. Lääkekuuria ei siis välttämättä ole tarpeellista keskeyttää. Jos asia vaivaa, on keskeyttämisen sijaan hyvä ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin ja suunnitella yhdessä hoidon jatkosta.

Useiden lääkevoiteiden käytön yhteydessä voidaan käyttää myös kosteusvoidetta ja esimerkiksi kosteuttavaa kasvovettä, mutta levityksen välillä on pidettävä tyypillisesti hieman taukoa. Tarkemmat lääkevoidekohtaiset ohjeet löytyy aina valmisteen pakkausselosteesta. Ohjeita on tärkeä noudattaa, jotta hoitovoide ei vaikuta lääkkeen tehoon. Lääkevoide levitetään puhtaalle ja kuivalle iholle. Koska iho voi olla kuivempi ja ärtyneempi lääkehoidon aikana, kannattaa turhan voimakkaita pesuaineita välttää. Myöskään voimakkaille kuorinnoille tuskin on tarvetta hoitojaksojen aikana.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisempänä on korostunut aurinkosuojauken tarve. Moneen lääkevalmisteeseen liittyy valoherkistyminen, jonka vuoksi suojauksesta on pidettävä erityisen hyvää huolta.

Lääkehoito ei estä täysin kosmetologin tekemiä hoitoja, mutta se voi vaikuttaa hoitomenetelmien ja tuotteiden valintaan. Erityisesti voimakkaasti ihoa ohentavat lääkevalmisteet vaikuttavat siihen, mitä hoidon aikana voidaan tehdä. Toisaalta kosteuttavat ja vahvistavat hoitomenetelmät voivat olla hyödyksi ja helpottaa sivuvaikutuksia. Muista siis aina kertoa hoitavalle kosmetologillesi, mikäli käytät jotain lääkevalmistetta tai olet juuri lopettanut valmisteen käytön.

Mikäli kaipaat lisää vinkkejä, älä epäröi olla yhteydessä! Autamme mielellämme <3

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Torstai 1.9.2022

Ihoon imeytyminen

Syyskuussa käsittelemme blogissamme kosmetiikan ainesosien imeytymistä ihoon. Ensi kuulemalta ihoon imeytyminen saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja nopeasti käsitellyltä aiheelta, mutta todellisuudessa se on hyvin monimutkainen kokonaisuus. Tässä julkaisussa käymme läpi aineen imeytymisen perusperiaatteita sekä eri keinoja, joita kosmetiikamaailmassa käytetään imeytymisen tehostamiseen.

Miksi kosmetiikan ainesosien halutaan imeytyvän ihon pintaa syvemmälle?

Moni kosmetiikan ainesosa vaikuttaa ihon pinnalla ihon sarveissolukerroksen rakenteisiin. Esimerkiksi tietyt rasva-aineet imitoivat sarveissolukerroksen soluväliaineen rasva-aineita, tehden ihosta pehmeän ja poistaen karheuden tunnetta. Toiset taas lisäävät sarveissolukerroksen vesipitoisuutta, vähentäen siten kuivuuden oireita. Näiden ainesosien lisäksi kosmetiikkavalmisteisiin voidaan lisätä aktiiviaineiksi kutsuttuja ainesosia, joiden avulla halutaan vaikuttaa esimerkiksi ihon ikääntymismuutoksiin. Jotta aktiiviaineet pääsisivät vaikuttamaan halutulla tavalla, on niiden imeydyttävä sarveissolukerrosta syvemmälle. Aineiden imeytymistä halutaan siis tehostaa, jotta kosmetiikan avulla saataisiin parempia tuloksia.

Aineen imeytyminen - matka sarveissolukerroksen läpi

Epidermiksen ylimmän kerroksen, sarveissolukerroksen tärkeä tehtävä on toimia mekaanisena esteenä, joka estää ympäristötekijöiden pääsyn elimistöön. Tämä tiilimuuria muistuttava kerros on tehtävässään hyvin etevä, mikä tekee ympäristötekijöiden lisäksi myös kosmetiikan raaka-aineiden imeytymisestä vaikeaa. Mikäli aine ei pysty läpäisemään sarveissolukerrosta, ei se pääse imeytymään syvemmälle ihoon eikä aktiiviaineen haluttuja vaikutuksia saavuteta.

Aktiiviaineen imeytyminen sarveissolukerroksen läpi on passiivinen prosessi, jota voidaan kuvata Fickin ensimmäisen lain avulla. Imeytymiseen siis vaikuttaa diffuusiovakio, diffuusiomatka, jakautumiskerroin sekä aktiiviaineen määrä. Prosessi etenee useassa eri vaiheessa.

Kun tuote levitetään ihon pinnalle, jakautuu aktiiviaine tuotteen ja sarveissolukerroksen välille. Jakautumista kuvataan oktanoli-vesi-jakautumiskertoimen avulla, joka kuvaa aineen liukoisuutta sekä sen taipumusta kiinnittyä johonkin, eli tässä tapauksessa tuotteeseen tai sarveissolukerrokseen. Toisaalta oktanoli-vesi-jakautumiskerroin auttaa myös hahmottamaan sitä, miten aine pääsee imeytymään sarveissolukerroksen ja sen alla olevien, hydrofiilisempien kerrosten läpi.

Aine voi imeytyä ihoon eri reittejä, joissa vaaditaan erilaisia ominaisuuksia. Reittejä on kolme: ihon apuelinten kautta, sarveissolukerroksen soluväliaineen läpi tai sarveissolukerroksen solujen läpi.

Ihon apuelimillä viitataan imeytymisen kohdalla hikirauhasiin ja karvatuppiin sekä karvatuppeen liittyneisiin talirauhasiin. Tämä on tyypillisesti hyvä imeytymisreitti, sillä imeytettävä aine läpäisee apuelinten sisäpinnan sarveissolukerrosta helpommin. Imeytyminen tätäkään kautta ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Apuelimet ovat erittäviä, eli niiden kautta ihon pinnalle eritetään hikeä ja talia. Myös karva nousee ihon pintaa kohti, solujen jakautuessa karvatupessa. Imeytettävä aine joutuu siis siirtymään apuelimissä vastavirtaan, mikä luonnollisesti vaikeuttaa imeytymistä. Apuelinten kautta ihoon imeytyy tyypillisesti hydrofobiset aineet sekä pienet hydrofiiliset aineet. Aktiiviaineen vaikutuskode voi myös olla apuelin itsessään, erityisesti kun halutaan vaikuttaa esimerkiksi talineritykseen.

Apuelinten lisäksi aine voi imeytyä sarveissolukerroksen soluväliaineen kautta. Sarveissolukerroksen soluväliainetta kutsutaan joskus myös lipidiväliaineeksi, sillä se koostuu pääasiallisesti lipideistä, eli rasva-aineista. Kosmetiikan hydrofobiset aineet imeytyvät pääsääntöisesti juuri soluväliaineen kautta, diffundoitumalla eli tihkumalla kerroksen läpi. Lisäksi jotkin vesihakuisemmat aineet voivat päästä imeytymään soluväliaineen kautta, lipidien ympäröivien vesisaarekkeiden avulla.

Myös imeytyminen sarveissolujen kautta on mahdollista, vaikkakin hyvin epätodennäköistä. Sarveissolut ovat keratiinin täyttämiä soluja, joita ulkopintaa peittävät proteiinit ja lipidit. Hydrofiiliset aineet voivat päästä solun sisään, mutta tyypillisesti ne kiinnittyvät solun sisällä keratiiniin ja imeytyminen päättyy. Näin ollen pienet kosteuttavat molekyylit, kuten vesi ja glyseroli saattavat imeytyä solun läpi, vaikka valtaosa niistä jääkin soluun.

Aineen kemiallisten ominaisuuksien vaikutus imeytymiseen

Imeytettävältä aineelta vaaditaan hyvin spesifejä kemiallisia ominaisuuksia, jotta se pääsee imeytymään ihoon. Imeytymisen ensimmäisessä vaiheessa aineelta vaaditaan hydrofobisia, eli rasvaliukoisia ominaisuuksia, sarveissolukerroksen hydrofobisuuden vuoksi. Jos aine pääsee sarveissolukerroksen ohi, ei matka kuitenkaan suinkaan ole siinä. Epidermiksen poolisuus nimittäin muuttuu sarveissolukerroksen jälkeen ja sen jälkeen aineelta vaaditaankin hydrofiilisiä ominaisuuksia. Tämä poolisuuden muutos on tärkeä osa ihon läpäisyestettä, sillä monesti aineen matka päättyy tähän.

Päästäkseen syvemmälle ihoon, on aineella siis oltava hydrofobisuuden lisäksi myös hydrofiilisiä ominaisuuksia. Mikäli näin on ja aine pääsee epidermiksen jyväissolukerrokseen asti, helpottuu imeytyminen merkittävästi. Pitoisuuserot loppuvat jyväissolukerrokseen, ja sen jälkeen aineella on mahdollisuus imeytyä aina dermikseen asti. Dermiksestä aineella voi olla mahdollisuus päästä jopa hiusverisuoniin ja sitä kautta verenkiertoon asti. Tässä kohdin mukaan kuitenkin liittyy ihon immuunipuolustus, joka voi vaikuttaa imeytymiseen vielä merkittävästi.

Liukoisuuden lisäksi myös muut aineen kemialliset ominaisuudet vaikuttavat imeytymiseen. Millainen aine sitten imeytyy hyvin?


  1. Pieni molekyyli

Pienet, alle 8 µm kokoiset molekyylit imeytyvät ihoon suurempia tehokkaammin. Alle 3 µm kokoiset molekyylit pääsevät imeytymään soluväliaineen kautta, kun taas 3-10 µm kokoiset molekyylit imeytyvät tyypillisesti apuelinten kautta. Yli 10 µm molekyylit ovat liian suuria imeytyäkseen, joskin tätä voidaan joissain tapauksissa kiertää uusien teknologioiden avulla.

  1. Pitkulainen molekyyli

Muodoltaan pitkulainen molekyyli pääsee imeytymään ihon paremmin, kuin voimakkaasti haarautunut molekyyli. Myös molekyylin muoto siis vaikuttaa imeytymiseen.

  1. Varaukseton molekyyli

Varaukseton molekyyli pääsee imeytymään ihoon paremmin, kuin varauksen omaava ioni. Varautuneista ioneista anioniset molekyylit imeytyvät paremmin, sillä kationiset molekyylit tarttuvat herkemmin sarveissolukerroksen solujen negatiivisesti varautuneeseen keratiiniin.

Imeytettävän aineen lisäksi myös kosmetiikkavalmisteen muu koostumus vaikuttaa imeytymiseen.

Aineiden imeytymisen tehostaminen

Aktiiviaineen imeytymistä voidaan tehostaa usein eri tavoin. Eräs tapa on muokata kosmetiikkavalmisteen koostumusta tai lisätä tuotteeseen imeytymistä edistäviä raaka-aineita. Esimerkiksi vesi tehostaa kuljetusta kosteuttamalla sarveissolukerrosta, kun taas alkoholi vastaavasti tehostaa kuljetusta lisäämällä sarveissolukerroksen läpäisevyyttä. Muita yleisiä läpäisevyyttä parantavia ainesosia ovat prolyleeniglykoli (propylene glycole), pinta-aktiiviset aineet ja emollientit. Myös okkluusio eli ihon pinnolle muodostuva kalvo voi tehostaa aineiden imeytymistä lisäämällä sarveissolukerroksen vesipitoisuutta.

Aiktiiviaineiden kuljetukseen on olemassa myös fysikaalisia menetelmiä sekä vektoreita. Vektorit ovat kuljettimia, joiden avulla aktiiviaineita viedään ihoon. Ne ovat tietynlaisia vesikkeleitä (“rakkuloita”), jotka pääsevät imeytymään ihoon paremmin pienen kokonsa ja uniikin kemiallisen rakenteensa vuoksi. Tyypillisiin vektoreihin kuuluvat liposomit, niosomit, lipidipartikkelit sekä nanokapselit. Imeytymistä voidaan tehostaa myös erilaisten hoitomentelmien, kuten ultraäänen sekä mikroneulauksen avulla.

Lopuksi

Aineen imeytyminen on siis loppujen lopuksi hyvin monimutkainen prosessi, ja imeytettävältä aineelta sekä kosmeettiselta valmisteelta vaaditaan paljon imeytymisen mahdollistamiseksi. Toisaalta uudet teknologiat ja imeytymisen parempi ymmärrys on helpottanut prosessia. Aivan oma keskustelunsa onkin sitten imeytymisen tehostamisen turvallisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Aiheesta on paljon eriäviä mielipiteitä sekä puolesta, että vastaan. Tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimusnäyttöä esimerkiksi immuunipuolustuksen vaikutuksesta imeytymiseen, ennen yleisten linjauksien tekemistä. Lähtökohtaisesti EU-alueella kosmetiikka on käyttäjälleen turvallista. Lisää tietoa kosmetiikan turvallisuudesta ja valvonnasta löytyy esimerkiksi Tukesin sivuilta.

Joidenkin ihotautien kohdalla ihon läpäisyesteen toiminta on häiriintynyt, ja tällöin joidenkin imeytymistä tehostavien aineiden, kuten propyleeniglykolin on havaittu aiheuttavan enemmän ärsytysreaktioita muihin käyttäjiin verrattuna. Mikäli läpäisyesteen toiminta siis on jo häiriintynyt, aineet pääsevät imeytymään helpommin terveeseen ihoon verrattuna ja tämä lisää ärsytysreaktioiden mahdollisuutta. Tämä on myös syy siihen, miksi esimerkiksi atooppisen ihon ja herkästi reagoivan ihon kohdalla suositellaan valitsemaan minimalistisia, herkälle iholle suunnattuja valmisteita. Kyseiset tuotteet eivät tyypillisesti sisällä aktiiviaineita, joiden imeytymistä halutaan tehostaa, vaan ihon pintaa vahvistavia ja tukevia sekä kosteuttavia aineita.

Kuukauden teemaiheeseen liittyvää sisältöä löydät kuukauden ajan myös Instagram tilimme puolelta @kauneushoitolaisla, jossa pääset osallistumaan keskusteluun <3 Ihanaa alkanutta syksyä kaikille!

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Manantai 1.8.2022

Seborrooinen ekseema

Elokuussa blogissamme käsitellään yleistä, noin 2-5 %:lla väestöstä esiintyvää ihotautia, seborrooista ekseemaa. Tämä ensimmäisen kerran vuonna 1887 mainittu ihotauti vaikuttaa voimakkaasti elämänlaatuun, eikä täysin parantavaa hoitomenetelmää vielä tunneta. Iho-oireita kuitenkin voidaan hillitä itsehoidon ja erilaisten lääkinnällisten hoitomenetelmien avulla. Tässä jutussa perehdymme tarkemmin siihen, mitä muutoksia ihon rakenteessa ja toiminnassa seborrooisessa ekseemassa esiintyy ja minkälaisia hoitomenetelmiä sen hoidossa käytetään. Toki käymme läpi myös ihonhoidon ja eri kosmetiikkavalmisteiden vaikutuksia sairauteen. Mukavia lukuhetkiä!

Mikä on seborrooinen ekseema?


Seborrooinen ekseema on tyypillisesti kasvojen, päänahan, yläselän sekä rinnan alueella esiintyvä ihotauti. Oirealueita yhdistää se, että niillä esiintyy runsaasti talirauhasia. Talirauhasilla onkin merkittävä rooli seborrooisessa ekseemassa.


Seborrooinen ekseema voi puhjeta missä iässä tahansa, mutta tyypillisesti oireet alkavat aikoina, joina talirauhaset ovat aktiivisimmillaan. Näin ollen oireet puhkeavatkin tyypillisesti vastasyntyneillä ja murrosikäisillä. Tämä kompleksinen ja sitkeä ihotauti on yleisempi miehillä kuin naisilla. Syyn uskotan liittyvän androgeeni-, eli miessukuhormoneihin.


Seborrooinen ekseema on krooninen ihotauti. Se ei siis parane täysin, vaikka oireet voivatkin helpottaa esimerkiksi vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Seborrooisen ekseeman oireisiin kuuluu…

  • hilseily

  • punoitus

  • kuivuminen

  • kutina


Oireet voivat vaihdella paljonkin eri ihmisten välillä. Yleistä on, että iho tuntuu sekä kuivalta, että rasvaiselta. Päänahan alueella seborrooinen ekseema oireilee usein hilseenä ja kutinana, kun taas kasvoilla hilseilevinä ja punoittavina ekseemaläiskinä kulmien, nenänpielten, parran sekä korvien alueella. Oireet keskittyvät tyypillisesti runsaasti hikoileville alueille.


Päänahan hilseily ja rasvoittuminen on suhteellisen yleistä. Hilse voi kertyä päänahkaan paksuiksi kasoiksi ja iho on punoittava, kutiseva ja kirvelevä. Myös karvatupentulehdukset alueella ovat mahdollisia. Mikäli seborrooinen ekseema päänahan alueella jatkuu pitkään, voi seurauksena olla paikallista hiustenlähtöä. Hiukset kasvavat kuitenkin yleensä takaisin ekseema-oireiden paranemisen jälkeen.


Seborrooinen ekseema luokitellaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan muotoon riippuen hilseilyn ja tulehduksen määrästä.

Seborrooisen ekseeman taustatekijät

Seborrooisen ekseeman puhkeamiseen on liitetty tiettyjä altistavia tekijöitä. Näihin kuuluvat sukupuoli, talin yksilöllinen koostumus, immuunitoiminnan muutokset, perimä sekä ympäristötekijät. Itsessään nämä tekijät eivät kuitenkaan aiheuta sairautta, vaan lisäävät sairastumisen mahdollisuutta.

Yli sadan vuoden ajan merkittävänä tekijänä seborrooisen ekseeman synnyssä on pidetty ihon normaaliin mikrobiomin kuuluvaa Malassezia-lajin hiivaa. Kyseinen hypoteesi tehtiin, kun Malasseziaa löydettiin oirealueilta runsain määrin. Hypoteesia on vahvistanut myös se, että oireet helpottuvat usein sieni-infektioiden hoitoon käytettävillä lääkevalmisteilla. Malassezia-hiivat pilkkovat ihon pinnalle eritettyä talia, mikä aiheuttaa talin härskiintymistä ja voi johtaa ihoärsytykseen.


Malassezia-hiivojen lisäksi seborrooiseen ekseemaan vaikuttaa myös moni muu tekijä. Esimerkiksi androgeenit, eli miessukuhormonit on voitu liittää seborrooiseen ekseemaan. Viitteitä androgeenien osallisuudesta sairauteen saatiin, kun sairauden havaittiin olevan yleisempi miehillä ja puhkeavan usein murrosiässä androgeenitasojen kohotessa. Myös muilla hormoneilla voi olla vaikutusta syntyyn.


Malassezia-hiivan sekä androgeenien lisäksi elimistön poikkeavan reagointitavan talin hajoamistuotteeseen, lisääntyneen talinerityksen, tulehduksen, lisääntyneen solujakautumisen, immuunijärjestelmän muutosten sekä heikentyneen läpäisyesteen uskotaan näyttelevän roolia ihomuutosten synnyssä.


Myös stressillä, kosmetiikalla sekä ruokavaliolla voi mahdollisesti olla vaikutuksia seborrooiseen ekseemaan. Aihe on kuitenkin vielä hyvin kiistelty. Sairaudesta ja sen syntymekanismeista tiedetään siis jo paljon, mutta paljon on kuitenkin vielä opittavaa. Onneksi aihe kiinnostaa tutkijoita, ja uutta tietoa saadaan jatkuvasti.

Seborrooisen ekseeman hoito

Kuten muihinkin ihotauteihin, myös seborrooiseen ekseemaan liittyy laukaisevia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa iho-oireiden puhkeamisen. Seborrooisen ekseeman kohdalla yleisiin laukaiseviin tekijöihin luetaan…

  • vähäinen auringonvalo

  • kuiva ilma / korkea ilmankosteus

  • stressi

  • syömishäiriöt

  • liiallinen alkoholin käyttö

  • voimakas hikoilu

  • tietyt sairaudet, kuten epilepsia


Omaa ihotautia laukaisevia tekijöitä on hyvä oppia tunnistamaan ja välttämään. Tämä helpottaa remissiovaiheiden, eli oireettomien ajanjaksojen pidentämistä. Apuna laukaisevien tekijöiden tunnistamisessa voi käyttää esimerkiksi IslaApp sovellustamme.


Koska seborrooinen ekseema on krooninen, toistetaan hoitoa aina tarvittaessa. Ihon kotihoidossa tärkeä rooli on ihon mikrobiomin ja läpäisyesteen vahvistamisessa ja tasapainotuksessa. Käytännössä se tarkoittaa ihon säännöllistä puhdistusta sekä kosteutusta.


Puhdistus on tärkeässä roolissa seborrooisen ekseeman hoidossa, sillä sen avulla iholta poistetaan hapettunutta talia sekä tasapainotetaan mikrobiomia. Puhdistuksessa suositellaan käyttämään vettä ja pesunestettä. Puhdistuksen jälkeen kosteutus on tärkeää ihon läpäisyesteen vahvistamisen kannalta. Seborrooisen ekseeman kohdalla suositellaan valitsemaan kevyt, vähärasvainen hoitovoide.


Puhdistus ja kosteutus ovat tärkeitä, vaikka ekseemaa ei esiintyisikään. Niiden avulla ylläpidetään remissiovaihetta ja ehkäistään oireiden paluuta.


Tarvittaessa hoitoon voidaan yhdistää myös lääkehoito. Hoitoon voidaan käyttää mietoja kortisonivoiteita ja sieni-infektioihin tarkoitettuja voiteita. Mikäli miedommat valmisteet eivät helpota oireita, siirrytään hoidossa voimakkaampiin ulkoisiin ja/tai sisäisiin lääkevalmisteisiin. Hoitava lääkäri valitsee tilanteeseen parhaiten sopivan lääkehoidon. Ulkoisesti käytettävät lääkevoiteet voivat joissain tapauksissa aiheuttaa sivuvaikutuksena kutinaa, kirvelyä ja punoitusta. Sivuoireita voi hillitä ja ennaltaehkäistä ihon läpäisyestettä vahvistavalla hoidolla. Käytännössä ihoa on siis hyvä hoitaa hyvin hellävaraisesti ja valita käyttöön mahdollisimman minimalistiset ja vahvistavat tuotteet.


Päänahan alueella esiintyvän seborrooisen ekseeman hoidossa käytetään lääkeshampoita ja - liuoksia. Hiuksia suositellaan pestävän kerran päivässä. Päivittäisen pesun lisäksi on hyvä välttää hiuksiin jätettävän kosmetiikan, kuten erilaisten hiusten muotoilutuotteiden käyttöä.

Muistilista seborrooisen ekseeman kotihoitoon:


  • huolehdi kosteutuksesta ja puhdistuksesta myös silloin, kun ekseemaa ei esiinny

  • puhdista iho 1-2 kertaa päivässä vedellä ja puhdistustuotteella. Vinkkejä mikrobiomia vahvistavaan hoitoon löydät lisää aiemmasta julkaisustamme täältä

  • kosteuta ihoa päivittäin ja aina pesun jälkeen vähärasvaisella, kevyellä hoitovoiteella. Runsaasti kosteutta sitovia ainesosia sisältävät tuotteet ovat hyvä vaihtoehto

  • mikäli ekseemaa esiintyy hiuspohjassa, älä käytä hiuksiin jätettäviä muotoilutuotteita

  • muista hakea apua, mikäli oireiden hoito käy liian haastavaksi tai niiden aiheuttama psyykkinen stressi liian suureksi <3


Kosmetologilla voit käydä myös silloin, kun iholla esiintyy ekseemaa. Me valitsemme hoitoon hellävaraiset tuotteet ja hoitomenetelmät, jotka vahvistavat ihon läpäisyestettä ja tasapainottavat mikrobiomia. Hoito aloitetaan aina hyvin varovaisesti, jotta opimme tuntemaan ihosi reagointitaipumukset. Autamme myös sopivan kotihoito-ohjelman tekemisessä sekä laukaisevien tekijöiden tunnistamisessa. Myöskään lääkehoito ei estä kosmetologilla käyntiä, vaan siitä voi olla paljon apua mahdollisten sivuvaikutusten hallinnassa.


Ihanaa loppukesää!


-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Perjantai 1.7.2022

Ihon pigmenttihäiriöt

Lisääntynyt auringonsäteily tuo yleiseen keskusteluun monia koskettavan asian, pigmenttihäiriöt. Vaikka pigmenttihäiriöt eivät tyypillisesti olekaan vaarallisia, voivat erityisesti kasvojen alueella esiintyvät häiriöt vaikuttaa mielialaan voimakkaasti. Pigmenttihäiriöitä on runsaasti erilaisia, joista toiset kuten melasma (“maksaläiskä”) ja vitiligo (“valkopälvi”) ovat hyvin yleisiä ja toiset puolestaan harvinaisempia. Pigmenttihäiriöitä on tutkittu jonkin verran, mutta niihin liittyy vielä paljon epäselvyyksiä. Tässä jutussa käymme tarkemmin läpi ihon pigmentoitumista ja sen häiriöitä. Tutustumme myös erilaisiin hoitomenetelmiin ja niiden toimintaperiaatteisiin sekä tuloksellisuuteen.

Ihon pigmentaatio

Ihon pigmentaatio on ollut ihmiskunnalle merkittävä asia vuosisatojen ajan, ja pigmentaation poikkeavuuksista on löydetty merkintöjä jo muinaisajoilta. Normaalilla pigmentaatiolla kuvataan pigmentin sijoittumista ihoon, hiuksiin ja silmiin värjäävässä tarkoituksessa. Se käsittää laajan kirjon eri ihon ja hiusten värejä, sekä pilkkumaiset pigmentaatiot, kuten luomet ja pisamat. Epänormaalista pigmentaatiosta tai pigmenttihäiriöstä puhutaan, kun pigmentin määrä on lisääntynyt tai vähentynyt paikallisesti. Pigmentaation lisääntymistä kutsutaan hyperpigmentaatioksi ja vähenemistä hypopigmentaatioksi.

Pigmentin muodostuminen

Ihon ja hiusten pigmentaatiossa on eräs ihon solutyyppi erityisen merkittävässä roolissa. Pigmenttisoluksikin kutsuttu melanosyytti on melaniinipigmentin synteesiin ja jakeluun erikoistunut solu, joka vastaa pääosin ihon väristä. Epidermiksen tyvisolukerroksessa sijaitsevilla melanosyyteillä on haaroja, jotka ylettyvät okasolukerrokseen asti. Näiden haarojen kautta yksi melanosyytti on yhteydessä keskimäärin 30-40 keratinosyyttisoluun. Yhdessä melanosyytti ja keratinosyytit muodostavat “epidermaalisen melaniiniyksikön”.

Melanosyyteissä on kalvon ympäröimiä soluorganelleja, melanosomeja, joissa valmistetaan pigmenttiä, eli melaniinia. Melaniini kuljetetaan melanosomeissa keratinosyytteihin melanosyytin haarojen kautta. Kokonaisuudessaan prosessi on hyvin monimutkainen ja siihen liittyy useita säätelytekijöitä sekä solusignalointiväyliä. Ei siis ihmekään, että prosessi häiriintyy herkästi, johtaen epänormaaliin pigmentaatioon.

Pigmenttihäiriöt

Pigmenttihäiriöiden taustalla voi olla lukuisia tekijöitä. Hyperpigmentaatioihin liittyy usein yksi tai useampi melaniinin tuotantoa lisäävä tekijä, kuten melanosyyttien määrän paikallinen tihentyminen tai melaniinipitoisuuden muutokset.

Erilaisiin pigmenttihäiriöihin kuuluvat esimerkiksi pitkän aurinkoaltistuksen aiheuttama, kaulan sivuilla esiintyvä Civatten poikiloderma (“ihokirjotauti”), soikea, maitokahvin värinen vartalolla esiintyvä maitokahviläiskä sekä monen tuntema kasvoilla esiintyvä melasma (“maksaläiskä”). Civatten poikiloderman epäillään liittyvän aurinkoaltistuksen lisäksi kosmetiikan hajusteisiin, jotka altistavat ihoa UV-säteilylle.

Melasmat ovat yleisimmin naisilla esiintyviä pigmenttihäiriöitä, jotka ilmestyvät usein raskauden tai hormonivalmisteiden käytön aikana. Jos muutos on syntynyt raskauden aikana, voi se vaalentua synnytyksen jälkeen. Muutos esiintyy tyypillisesti otsan tai poskien alueella ja sen taustalla on tunnistettu mm. melanosyyttien lisääntynyttä aktiivisuutta. Melasman hoito on haastavaa, sillä pigmenttiä voi esiintyä siinä myös dermaalisesti, eli dermiksen puolella. Näin ollen vain epidermikseen keskittyvillä (“epidermaalisilla”) hoidoilla ei välttämättä saavuteta tuloksia. UV-säteily tummentaa melasmaa, joten aurinkosuojaus on sen hoidossa tärkeässä roolissa.

Iholla voi esiintyä myös pisamoita ja kesakoita, jotka monessa tapauksessa luetaan ihon normaalipigmentaatioon, vaikka paikallisia pigmentin tuotannon ja jakelun muutoksia niissä esiintyykin. Pisamat johtuvat melaniinin paikallisesta liikatuotannosta ja ne katoavat tyypillisesti talven ajaksi ja palaavat taas kesällä. Myös kesakoissa on havaittavissa melaniinin paikallista lisääntymistä. Kesakot ovat tyypillisiä vanhemmalla väestöllä erityisesti käsien alueella. Niitä saattaa muodostua myös auringon aiheuttamina, jolloin niitä kutsutaan “solaarilentigoiksi”. Pienet kesakot eivät muutu vaarallisiksi, mutta kasvojen alueen jättikesakot voivat muuttua melanooman esiasteeksi.

Kuten sanottu, myös lukuisia muita pigmenttihäiriöitä on olemassa. Yksi mainittava häiriö on tulehduksen jälkeinen hyperpigmentaatio, PIH (Postinflammatory Hyperpigmentation). Siinä tulehduksen jälkeen iholle muodostuu liikaa melaniinia tai sen jakelu häiriintyy ja seurauksena on pigmenttihäiriö. Tulehduksen jälkeistä hyperpigmentaatiota on havaittavissa esimerkiksi aknen tai erilaisten voimakkaiden hoitomenetelmien jälkeen.

Pigmenttihäiriöiden hoito

Hyperpigmentaatiot voivat aiheuttaa voimakasta sosiaalista ja emotionaalista stressiä. Vaikka monia hoitomalleja niiden hoitoon on kehitetty, on hoito edelleen haastavaa häiriöiden toistuvan luonteen ja itsepintaisuuden vuoksi. Hyperpigmentaatioiden hoidossa suositellaan panostamaan ennaltaehkäisyyn. Ennaltaehkäisynä käytetään laajaspektristä UVA- ja UVB-suojan omaavaa aurinkosuojaa vähintään 30 suojakertoimella. Mikäli pigmenttihäiriöitä muodostuu suojauksesta huolimatta, voidaan niitä hoitaa erilaisilla menetelmillä. Yleisen hoitolinjan muodostavat ulkoisesti käytettävät paikallishoitovalmisteet, jotka häiritsevät melaniinin valmistusta.

Ulkoisesti käytettävillä valkaisevilla aineilla on saatu kohtalaisen hyviä tuloksia ja niiden etuna on myös muihin hoitomenetelmiin verrattuna edullinen hinta.

Esimerkkejä ulkoisesti käytettävistä valmisteista:

  • Hydrokinoni

  • Atselaiinihappo

  • Retinoidit

  • Kojihappo

  • Askorbiinihappo (C-vitamiini)

  • Laktritsijohdannaiset

  • Soija

  • Niasiiniamidi

Moneen pigmenttihäiriöiden hoitoon käytettävään aineeseen liittyy myös sivuvaikutuksia, joiden riski kasvaa aineen pitoisuuden myötä. Tyypillinen sivuvaikutus on ihon ärtyminen ja punoitus. Ulkoisesti käytettävillä aineilla on saatu positiivisia tuloksia myös hoidoltaan haastavampien pigmenttihäiriöiden, kuten melasman hoidossa. Niiden tehosta ei kuitenkaan ole takuita ja joskus tulokset voivat jäädä hyvin vaatimattomiksi.

Valmisteet vaikuttavat eri tavoin pigmentin muodostumiseen, esimerkiksi estämällä melaniinin muodostumisen katalysaattorina toimivan tyrosinaasi entsyymin toimintaa. Samalla osa aineista, kuten retinoidit vaikuttavat valovaurioiden estoon ja toimivat “anti-age” raaka-aineina. Tämä on hyvä, sillä melasma liitetään tänä päivänä yhä enenevissä määrin valovaurioihin.

Ulkoisesti käytettävien aineiden lisäksi pigmenttihäiriöiden hoidossa käytetään muun muassa laserhoitoja sekä kemiallisia kuorintoja. Joissain tapauksissa voidaan käyttää eri menetelmien yhdistelmiä, esimerkiksi yhdistämällä hoitoon laserkäsittelyt sekä ulkoisesti käytettävän valmisteen. Kemiallisten kuorintojen tulokset pigmenttihäiriöiden hoidossa ovat epäsäännönmukaisia ja käytössä on myös huomioitava tulehduksen jälkeisen hyperpigmentaation (PIH) riski.

Laserteknologia on tuonut uusia hoitomahdollisuuksia erityisesti melasman hoitoon ja niitä onkin käytetty laajasti ja tuloksellisesti eri pigmenttihäiriöiden hoidossa. Vaikka hyviä tuloksia on saatu, on laserien turvallisuus ja tehokkuus melasman ja tulehduksen jälkeisen hyperpigmentaation hoidossa vielä kiistelty. Avainasemassa hoidon onnistumisessa on oikean laserin valinta. Laserin valinnan suorittaa aina koulutettu ammattilainen, joka osaa valita ja arvioida tarpeen oireiden mukaan.

Lopuksi

Pigmenttihäiriöiden hoidossa on hyvä muistaa ennaltaehkäisyn merkitys. Ennaltaehkäisyyn pätee samat periaatteet kuin aurinkosuojaukseen yleensä: aurinkoa kannattaa välttää keskipäivän aikaan, iho kannattaa suojata vaatteilla ja päähineillä ja iholle tulee levittää riittävän suojan omaavaa aurinkosuojavoidetta säännöllisesti. Lisäksi pigmenttihäiriöitä voidaan peittää runsaspigmenttisillä värikosmetiikkatuotteilla.

Pigmenttihäiriöiden hoidossa suositellaan kääntymään aluksi terveydenhuollon ammattilaisen puoleen. Syynä on se, että pigmenttihäiriöiden hoito vaatii usein tehokkaampia hoitomenetelmiä, joita vain terveydenhuollon ammattilaiset saavat käyttää. Lisäksi ennen hoidon aloitusta on tärkeää, että muutos tutkitaan ja varmistetaan että muutos ei ole vaarallinen. Samalla arvioidaan missä ihon kerroksissa pigmenttiä on. Arvio vaikuttaa hoitomenetelmien valintaan ja hoidon onnistumiseen.

Ihania kesäpäiviä toivottaen,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

Maanantai 6.6.2022

Miksi iho reagoi?

Monella meistä on kokemuksia ihon erilaisista, yllättävistäkin reaktioista. Reaktion aiheuttaja voi olla lähes mikä tahansa, uusi kosmetiikkavalmiste, ruoka-aine, siitepöly, aurinko tai jopa oma hiki. Miksi iho reagoi eri asioille ja mitä ihossa oikeastaan tapahtuu? Siihen perehdymme tänään.

Kosmetiikka-allergiaa?

Ihon reagoidessa kosmetiikkatuotteeseen, ei kyse ole aina allergiasta. Kyseessä voi olla myös ärsytysreaktio, johon voi tuotteen ainesosien lisäksi vaikuttaa myös muut tekijät, kuten ihon kunto tai valmisteen väärä käyttötapa. Ärsytysreaktiosta kertoo tuotteen käytön jälkeinen ihon punoitus ja kihelmöinti.

Varsinainen allergia syntyy elimistön kehittäessä immunologisen vasteen allergeenia kohtaan. Iho reagoi allergeeneihin allergisella kosketusihottumalla. Allerginen kosketusihottuma jaetaan kahteen luokkaan: välittömään ja viivästyneeseen. Välittömässä reaktiossa taustamekanismina on tyypillisesti IgE-välitteinen allergia, jossa elimistö kehittää IgE-vasta-aineita tavallisia ympäristön valkuaisaineita kohtaan. Kun allergeeni reagoi syöttösolun pinnalle kiinnittyneen IgE-vasta-aineen kanssa, vapauttaa syöttösolu histamiinia sekä muita välittäjäaineita ja allergiaoireet alkavat. Viivästynyt allergia liittyy puolestaan auttaja-T-lymfosyytteihin, jotka ovat herkistyneet ympäristön kemikaaleille.

Välittömässä allergisessa kosketusihottumassa iho-oireet ilmenevät nopeasti, jopa muutamissa minuuteissa altistumisesta. Iho-oireena on nokkosihottuma, eli urtikaria, jossa iholle nousee erikokoisia, kutiavia paukamia. Välittömän allergisen kosketusihottuman aiheuttaa tyypillisesti eläin- tai kasviperäinen valkuaisaine.

Viivästyneessä allergisessa kosketusihottumassa oireet alkavat hitaammin, muutamassa päivässä altistumisesta. Oireena viivästyneessä reaktiossa ovat punoitus, ekseema ja hilseily. Ensioireena on tyypillisesti kutina. Reaktion aiheuttajana voi olla esimerkiksi nikkeli, säilöntäaineet, hajusteet, paikallishoitovalmisteet tai ilmateitse leviävät allergeenit. Kosmetiikan raaka-aineet aiheuttavat tyypillisesti juuri viivästynyttä allergista kosketusihottumaa.

Sekä välitön, että viivästynyt reaktio paranevat tyypillisesti itsekseen altistuksen päättymisen jälkeen. Allergiatesteihin on kuitenkin syytä hakeutua erityisesti, jos epäilee altistuvan allergeenille esimerkiksi työssään, sillä toistuva altistuminen voi johtaa oireiden kroonistumiseen.

Kosmetiikan allergeenit

Kosmetiikka-allergiaa on arvioitu esiintyvän Suomessa noin 10 %:lla väestöstä. Tyypillisimmät allergeenit kosmetiikassa ovat hajusteet, säilöntäaineet (formaldehydejä vapauttavat) sekä hiusvärit. Kosmetiikan allergeenit aiheuttavat tyypillisesti viivästyneitä reaktioita, eli oireet alkavat muutamassa päivässä altistuksesta. Allerginen kosketusihottuma ei välttämättä puhkea heti ensimmäisten altistumisten jälkeen, mutta sen riski kasvaa sen mukaan, mitä useammin iho altistuu allergeenille.

Hajusteet ovat hyvin yleisesti käytettyjä kosmetiikassa aina saippuasta hoitovoiteisiin ja värikosmetiikan tuotteisiin asti. Hajusteet on aina merkittävä ainesosalistaan merkinnällä “Aroma”, “Fragrance” tai “Parfum”. Mikäli kosmetiikkapakkauksen ainesosalistasta siis löytyy jokin näistä kolmesta, on tuote hajustettu. Merkinnän lisäksi ainesosalistassa on kerrottava erikseen, mikäli tuote sisältää tietyn määrän jotain 26 määrätystä hajusteesta. Näiden 26 hajusteen on arvioitu aiheuttavan korkeammalla riskillä kosketusallergiaa ja sen vuoksi ne on eriteltävä ainesosalistassa. Kyseisiä kemiallisia aineita esiintyy sekä luonnonkosmetiikassa (esim. osana eteeristä öljyä), että synteettisessä kosmetiikassa. Listalle on ehdotettu lisättäväksi lukuisia muitakin hajusteita, mutta näin ei ole vielä tehty.

Formaldehydin vapauttajia käytetään kosmetiikassa säilöntäaineena. Niiden käyttö kosmetiikassa on lisääntynyt, kun parabeenien käyttöä on haluttu vähentää. On arvioitu, että jopa 2-3 %:llä Euroopan väestöstä on formaldehydikosketusallergia. Osassa tuotteissa saattaa olla merkintä “sisältää formaldehydiä”. Tuote kuitenkin saattaa sisältä pieniä määriä formaldehydiä, vaikka pakkauksessa ei merkintää olisikaan. Syynä tähän on se, että merkintä on laitettava tuotteeseen vaan, jos formaldehydipitoisuus on yli 0,05 %. Kuitenkin jo pienempikin määrä voi aiheuttaa allergisella henkilöllä reaktion.

Vaikka hajusteet ja formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet ovat tyypillisiä kosmetiikka-allegian aiheuttajia, voi taustalla olla myös jokin muu kosmetiikan sadoista raaka-aineista. Esimerkiksi terveysalalla ja kampaamoissa vesi ja detergentit ovat yleisiä allergisen kosketusihottuman aiheuttajia, sillä iho altistuu niille usein ja toistuvasti. Veden aiheuttamat haasteet johtuvat siitä, että sarveissolukerroksen liiallinen kastuminen johtaa korneosyyttien turpoamiseen, luoden vesitaskuja solunvälialueille ja näin muokaten sarveissolukerroksen lipidien järjestystä. Detergenteistä sodium lauryl sulphate, eli SLS on tunnistettu vahvaksi ärsyttäväksi aineeksi saippuoissa, kosmetiikassa ja puhdistustuotteissa. SLS voi vaurioittaa läpäistestettä monin eri tavoin, esimerkiksi vaurioittamalla keratiinia. Myös muiden anionisten pinta-aktiivisten aineiden on huomattu vaikuttavan läpäisyesteeseen tiiviiden liitosten häiritsemisen kautta.

Kosmetiikka-allergiaa epäillessä on hyvä hakeutua allergiatesteihin, jotta allergeeni saadaan määritettyä. Kun allergeeni on tunnistettu, voidaan sitä välttää kosmetiikkatuotteita valitessa.

"Hypoallerginen" ja muut markkinointiväittämät


Kosmetiikkatuotteiden markkinoinnissa käytetään runsaasti erilaisia markkinointiväittämiä. Tuotteen kyljessä saattaa olla esimerkiksi merkki “hypoallergeeninen” tai muu tuotteen siedättyvyyteen viittaava termi. On kuitenkin hyvä muistaa, että kukaan ei voi 100 % todennäköisyydellä luvata, että tuote ei aiheuta allergista reaktiota. Näin ollen kosmetiiikan markkinoinnissa ei myöskään saa tällaista vihjata. Termiä “hypoallergeeninen” saa käyttää, jos tuote on suunniteltu minimoimaan reaktion riski, mutta se ei siis tarkoita, että tuote ei voisi sitä aiheuttaa. Kuluttajana sinulla on aina oikeus pyytää lisätietoja väittämien tarkoituksesta. Termejä, kuten “allergeenivapaa” tai muu vastaava, ei saa käyttää.


Välillä väittämiä näkee venytettävän markkinoilla paljonkin, joten markkinointitermeihin on hyvä suhtautua tietyllä kriittisyydellä ja pyytää tarvittaessa apua ammattilaiselta.

Lopuksi

Allergisessa kosketusihottumassa iho-oireet alkavat ihon ollessa kontaktissa allergeenin kanssa. Näin ollen heikentynyt läpäisyeste voi lisätä allergisen kosketusihottuman riskiä, sillä ihon läpäisevyys on kasvanut. Kosketusihottuman ennaltaehkäisyssä onkin hyvä huolehtia ihon läpäisyesteestä, erityisesti työympäristössä. Ihon läpäisyesteestä ja sen hoidosta voit lukea lisää täältä.


Koska vaurioitunut läpäisyeste lisää allergisen kosketusihottuman riskiä, on monen ihotaudin kohdalla riski kohonnut. Näin on esimerkiksi atooppisen ekseeman kohdalla, jossa ihon läpäisyesteen toiminta on häiriintynyt, vaikka iholla ei sillä hetkellä esiintyisikään ekseemaa. Ihon läpäisy on kasvanut atooppisen ekseeman kohdalla jopa 2-5 kertaiseksi verrattuna normaaliin. Allergisen kosketusihottuman riskin ollessa suurempi, on kosmetiikkavalinnoissa hyvä kiinnittää huomiota siihen, ettei ihoa altistaisi yleisesti tunnetuille allergeeneille.


Hyviä lisävinkkejä herkän ihon tuotevalintoihin löydät aiemmista blogikirjoituksistamme. Muista, että voit myös aina olla meihin yhteydessä, mikäli kaipaat apua ihonhoitoon tai tuotevalintoihin liittyvissä asioissa.


Ihanaa alkukesää!


-Tuuli

Maanantai 2.5.2022

Talirauhanen, glandula sebacea

Ihanaa toukokuun alkua! Kesä on saapumassa kovaa vauhtia ja sen myötä myös ihon kunnossa voi havaita muutoksia. Kesä on monille tulehduksellisille ihotaudeille helpotusta tuovaa aikaa, auringon UV-säteilyn rauhoittaessa tulehdusta. Pelkkää helpotusta se ei kuitenkaan tuo ja moni havaitsee ihon tuntuvan öljyisemmältä ja epäpuhtauksien lisääntyvän. Aurinkoaltistus paksuntaa ihon ylintä kerrosta ihon suojautuessa säteilyltä, joka voi lisätä esimerkiksi komedojen määrää. Tällä kertaa aiheenamme onkin tämä ajankohtainen, komedoihin liittyvä talirauhanen. Syvennymme siihen, mikä kyseinen rauhanen on ja mistä epäpuhtaudet oikeastaan johtuvat.

Talirauhanen on nimensä mukaisesti ihossa esiintyvä talia erittävä rauhanen. Mikroskooppikuvissa nämä vaahtomaiselta näyttävät apuelimet sijaitsevat tyypillisesti karvatupen yhteydessä, karvan juuren ja karvankohottajalihaksen välisessä kulmauksessa. Talirauhasen eritystiehyt avautuu karvan tyveen. Tietyillä ihoalueilla talirauhaset avautuvat suoraan ihon pinnalle.

Talirauhasia esiintyy kaikilla ihoalueilla kämmeniä ja jalkapohjia lukuunottamatta. Eniten niitä on kasvojen ja pään alueella, jossa niitä voi esiintyä jopa 876 talirauhasta per neliösenttimetri. Muualla vartalolla määrä neliösenttimetriä kohden on huomattavasti pienempi. Talirauhasen koko näyttää korreloivan alueella esiintyvien talirauhasten määrän kanssa. Sen vuoksi isoimmat rauhaset esiintyvät tyypillisesti alueilla, joissa on paljon talirauhasia. Talirauhasten määrä pysyy samana läpi eliniän, mutta ne kasvavat iän myötä.

Talirauhasen tehtävät

Talirauhanen tuottaa ihmisellä jopa 90 % kaikista ihon pinnan rasva-aineista, eli lipideistä. Sillä on lukuisia tärkeitä tehtäviä:

  • ihon homeostaasin ylläpito

  • ihon joustavuuden ylläpito

  • ihon kosteustasapainon ylläpito

  • rasvaliukoisten antioksidanttien kuljetus

  • UV-säteilyltä ja vapailta happiradikaaleilta suojaaminen

  • hormonaalisen ihon ikääntymisen säätely

  • tulehduksen säätely

  • kinan tuottaminen ja eritys raskausaikana

Talituotanto

Talirauhaset tuottavat talia holokriinisesti, eli tali vapautuu solusta vasta solukuoleman yhteydessä. Rauhasissa solut jakautuvat rauhasen ulkoreunoilla ja alkavat erilaistua ja täyttyä rasva-aineella siirtyessään kohti rauhasen keskiosaa. Kun solut ovat täyttyneet rasva-aineella ja siirtyneet keskiosaan, ne kuolevat, hajoavat ja vapauttavat sisältönsä. Tali muodostuu solujen vapauttamasta rasva-aineesta, joka eritetään rauhasesta karvatupen kautta ihon pinnalle.

Tali on ihmisellä sekoitus triglyseridejä, vahaestereitä, skvalaania, kolesterolin estereitä sekä kolesterolia. Koostumukseen vaikuttavat geneettiset ja hormonaaliset tekijät. Kun tali erittyy ihon pinnalle, muokkaavat happi sekä mikro-organismit triglyserideistä rasvahappoja.

Muutokset ja häiriöt talirauhasen toiminnassa

Komedojen tarkkaa syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta useiden tekijöiden uskotaan liittyvän niiden muodostumiseen. Varsinainen komedo muodostuu, kun talirauhassolujen jakautuminen ja erilaistuminen häiriintyy ja syntyy tukos. Ennen näkyvän komedon muodostumista iholla on silmälle huomamattomia mikrokomedoja, jotka muuttuvat säännönmukaisesti komedoiksi talin kulun tukkeutuessa ja mikrokomedon laajentuessa.

Komedojen muodostumiseen liitettyjä tekijöitä:

  • androgeenit (miessukuhormonit)

  • sytokiinit (välittäjäaineet)

  • C. acnes (mikrobiomiin kuuluva bakteeri)

  • ympäristötekijät, kuten tupakointi, tietyt kosmetiikkavalmisteet sekä steroidihormonit

Kosmetiikka epäpuhtauksien aiheuttajana

Vuonna 1972 esitettiin ensimmäisen kerran termi “acne cosmetica”, jonka avulla pyrittiin kuvailemaan 20-25 vuotiailla naisilla tyypillisesti poskien alueella esiintyviä lievään akneen liittyviä ihomuutoksia, erityisesti umpikomedoja ("valkopäitä"). Suurimmalla osalla tutkituista naisista ei ollut esiintynyt aknea aiemmin teini-iässä, jonka vuoksi tutkijat ehdottivat, että ihomuutosten taustalla voisivat vaikuttaa tietyt kosmetiikkavalmisteiden raaka-aineet. Tämän 1972 julkaistun tutkimusraportin myötä kosmetiikka-alalla alettiin tarkastella, miten valmisteet vaikuttivat komedojen muodostumiseen.

Raaka-aineita, joiden on havaittu lisäävän komedojen määrää kutsutaan komedogeenisiksi aineiksi. Aineiden komedogeenisyyttä tutkittiin alunperin eläinkokeiden avulla. Eläinkokeissa käytettiin Uusi-Seelantilaisten albiinokanien korvia, joihin testattavia valmisteita levitettiin tietyn ajanjakson ajan, jonka jälkeen korvista otettiin näytteet. Näytteistä arvioitiin talirauhasten tukkeutumista, ja sitä havaittaessa aine luokiteltiin mahdollisesti komedogeeniseksi.

Eettisten ongelmien lisäksi kanien korvilla testaamisessa oli lukuisia muitakin haasteita. Ensinnäkin kanin korva ei ole identtinen ihmisen kasvojen ihon kanssa. Näin ollen kaneilla komedogeeniseksi epäillyt aineet eivät välttämättä olleetkaan sitä ihmisen kasvojen iholla. Lisäksi tutkimuksissa esiintyi muitakin haasteita, kuten epätarkkaa, pelkkään silmämääräiseen arvioon perustuvia analyysejä sekä komedojen sekoittamista talirauhasen normaaliin laajenemiseen.

Näiden kaneilla tehtyjen tutkimusten perusteella kuitenkin laadittiin lista mahdollisesti komedogeenisistä aineista, johon voi vielä tänäkin päivänä törmätä eri lähteissä. Nykyään sen merkitystä ei kuitenkaan pidetä kovinkaan suuressa arvossa muutamastakaan eri syystä, joihin palaamme myöhemmin.

Tänä päivänä komedogeenisyyttä tutkitaan vapaaehtoisilla ihmisillä. Koealueena toimii tyypillisesti yläselkä, johon tutkittavaa ainetta sekä kontrollivalmistetta levitetään tietyn ajan. Tämän jälkeen alueista otetaan näytteet ja talirauhasen tukkeutumista arvioidaan.

Komedogeeniset aineet

Kuten sanottu, komedogeenisten aineiden lista ei ole aukoton, sillä lista on tehty nimenomaan kanin korvilla tehtyjen tutkimusten perusteella. Lisäksi tuote saattaa olla komedogeeninen, vaikka se ei sisältäisi listalla esiintyviä ainesosia. Kosmeettisessa tuotteessa on myös usein määrällisesti vähemmän ainetta, kuin testauksessa. Näin ollen raaka-aine ei välttämättä aiheuta komedoja valmiissa tuotteessa. Listaa ei siis enää pidetäkään kovinkaan hyödyllisenä apuvälineenä sopivien kosmetiikkavalmisteiden tunnistamisessa.

Komedogeenisyyttä suositellaankin arvioitavan käyttäjäkohtaisesti. Jotkut pystyvät esimerkiksi käyttämään kaakaovoita ihon kosteutuksessa päivittäin, kun taas toisilla se johtaa komedojen muodostumiseen. Ei ole vielä selvillä miksi osa on herkempiä komedoille, kuin toiset.

Komedojen hoito

Kosmetiikasta voi olla myös hyötyä komedojen hoidossa, sillä tunnemme jo useita talia liuottavia ainesosia. Talia liuottavia ja poistavia ainesosia kutsutaan yleisesti komedolyyttisiksi aineiksi. Eräs hyvin tunnettu ja yleisesti käytetty komedolyyttinen ainesosa on betahydroksihappoihin kuuluva salisyylihappo. Salisyylihappo pääsee imeytymään huokoseen ja irrottamaan komedonaalisen tukoksen.

Myös muut kuorivat aineet, kuten alfahydroksihappoihin kuuluva glykolihappo voivat olla hyödyllisiä komedojen poistossa. Vesiliukoinen glykolihappo ei kuitenkaan pääse imeytymään huokoseen, jonka vuoksi rasvaliukoinen salisyylihappo on näistä kahdesta suositumpi.

Kosmetiikkatuotteiden lisäksi myös kosmetologi voi auttaa talirauhasen tukkeumien, komedojen ja muiden epäpuhtauksien hoidossa. Ihonpuhdistuksen on havaittu olevan avuksi esimerkiksi nuorten komedoaknen hoidossa, kun talitulppa saadaan tyhjennettyä ennen komedon tulehtumista ja etenemistä papulaksi.

Komedojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä kosmetiikkavalinnoilla on olennaista yksilöllisyys. Kuten sanottu, eri ihmisillä eri tuotteet ja raaka-aineet voivat lisätä komedojen määrää. Tämä on hyvä pitää mielessä ja tarkkailla ihon kunnon muutoksia uusia tuotteita kokeillessa. Voit myös aina kysellä ja keskustella oman ihosi hoidosta kosmetologisi kanssa ja yhdessä voitte tunnistaa ihollesi sopimattomia ainesosia ja tuotetyyppejä.

Ihanaa toukokuuta!

-Tuuli

Perjantai 1.4.2022

Hormonit ja iho

Moni on kokenut ilmiön, jossa juuri ennen kuukautisten alkua iholle puhkeaa kipeä, tulehtunut näppylä. Syynä ovat hormonit, jotka monien muiden tekijöiden tavoin vaikuttavat ihon kuntoon. Hormoneista ja niiden vaikutuksista puhutaan paljon yleisessä keskustelussa, mutta mitä sanovat aiheeseen liittyvät tutkimukset?

Hormonit ja endokriininen järjestelmä


Ennen kun syvennymme tarkemmin hormonien vaikutuksiin, käydään hieman läpi hormonitoimintaa yleisemmällä tasolla. Aloitetaan perusteista, eli siitä mitä hormonit ovat. Elämän perusedellytyksiin kuuluu kyky viestiä ympäristön kanssa. Elimistön on siis kyettävä aistimaan ympäristön viestejä ja reagoimaan niihin tarpeen mukaan.

Monisoluisten eliöiden syntyminen vaati, että yksittäiset solut kykenivät toimimaan oikea-aikaisesti ja oikealla tavalla. Tätä varten eliöille on kehittynyt solujen yhteistoimintaa ohjaava hormonaalinen viestijärjestelmä, johon kuuluvat umpirauhaset, hormonit sekä reseptorit. Kiinnostavaa on, että hormonit ja niiden reseptorit ovat muodostuneet jo huomattavasti ennen umpirauhasia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hormoni-reseptori vuorovaikutusta on esiintynyt jo yli 500 miljoonaa vuotta ja varhaisempina lähteinään jopa pari miljardia vuotta bakteerien metabolian säätelyssä. Nämä solujen väliset viestijärjestelmät ja niiden kehittyminen kuuluu evoluution käännekohtiin, sillä se on mahdollistanut solujen erilaistumisen ja toiminnan. Keskeisinä keinoina ovat olleet siis alusta asti hormonit, eli solun erittämät molekyylit ja aistivan solun molekyylejä tunnistavat rakenteet, reseptorit.


Hormonit vaikuttavat muiden elinten toimintaan osa toimintoja hidastaen ja osa kiihdyttäen. Niiden aiheuttamat vaikutukset ovat hitaita ja kestävät pitkään. Hormoneita erittäviin umpirauhasiin kuuluvat hypotalamus, aivolisäke, kilpirauhanen, käpyrauhanen, lisämunuaiset, haima, munasarjat sekä kivekset.

Iho & hormonit


Iho ei ole pelkästään hormonien vaikutuskohde, vaan myös itsessään hormonaalisesti aktiivinen elin. Iho siis tuottaa joitakin samoja hormoneja, kuin keskushermosto ja endokriininen järjestelmä. Esimerkkejä näistä ihossa tuotetuista, aktivoiduista ja inaktivoiduista ovat neuropeptidit, kuten serotoniini, kortikosteroidit, testosteoni, katekoliamiinit, kortikotropiinia vapauttava hormoni, tyroksiini ja D-vitamiini. Vaikka kyse on vain esimerkeistä, on lista huikea ja kuvaa hyvin, miten monipuolinen elin iho on.


Hormonien tuotannon ja muokkaamisen lisäksi, iho on monien hormonien vaikutuskohde. Hormonit vaikuttavat muun muassa ihon kehittymiseen, paksuuteen, vesipitoisuuteen, ikääntymismuutoksiin, talituotantoon ja moneen muuhun. Ihon normaaliin kasvuun ja kehitykseen vaikuttavat muun muassa kasvuhormoni (stimuloi keranosyyttien, eli ihosolujen jakautumista) sekä kortikotropiinia vapauttava hormoni (lisää verisuonten läpäisevyyttä ja vaikuttaa keratinosyyttien erilaistumiseen).


Estrogeeni ja progesteroni


Aiemmin mainittu esimerkki kuukautiskierron vaikutuksista ihoon liittyy naissukuhormoneihin, estrogeeniin sekä progesteroniin, eli keltarauhashormoniin. Vaikka estrogeeniin liittyvä tutkimustyö on vielä kesken, on se voitu liittää ihon paksuuntumiseen, vesipitoisuuden nousuun, läpäisyesteen toiminnan paranemiseen sekä haavan paranemiseen. Se vaikuttaa ihon rakenteeseen ja vesipitoisuuteen muun muassa kollageenisynteesin sekä hyaluronihapon tuotannon kautta. Menopaussin jälkeen iholla onkin havaittu kollageenin surkastumista sekä vesipitoisuuden laskua.


Estrogeeni lisää melanogeneesiä, eli pigmentin tuotantoa melanosyyttisoluissa yhdessä mm. melanosyyttiä stimuloivan hormonin kanssa. Iho onkin alttiimpi pigmenttimuutosten muodostumiselle ennen kuukautisten alkua, raskauden aikana ja erilaisten hormonaalisten valmisteiden käytön yhteydessä. Iho pystyy pitkälti estämään liikatuotantoa itsesäätelyn avulla, mutta altistuminen UV-säteilylle tekee siitä vaikeaa. Sen vuoksi aurinkosuojauksen tärkeydestä puhutaan erityisesti raskauden ja tiettyjen lääkevalmisteiden käytön aikana. On hyvä huomoida, että myös geneettisillä ominaisuuksilla on paljon vaikutusta pigmenttihäiriöiden syntyyn, eli aurinkosuojaus ei aina riitä ehkäisemään muutoksia.


Keltarauhashormonin vaikutuksia tutkittaessa on havaittu korrelaatiota useiden ihotulehdusten ja keltarauhashormonipiikkien välillä. Joidenkin ihotautien kohdalla on siis havaittu oireiden pahenemista juuri ennen kuukautisten alkua. Näihin ihotauteihin kuuluvat muun muassa akne, psoriaasi sekä atooppinen ekseema. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puolet tutkimukseen osallistuneista atooppista ekseemaa sairastavista oli kokenut iho-oireiden pahenemista noin viikko ennen kuukautisten alkua ja oireiden nopeaa helpotusta kuukautisten alkamisen jälkeen. Tällä hetkellä ajatellaan, että lehahdusten taustalla on estrogeenin ja keltarauhashormonin kohonneen määrän vaikutukset ihon läpäisyesteeseen. Ihon läpäisyesteen läpäisevyys kasvaa korkeimmilleen juuri ennen kuukautisten alkua ja sen vuoksi allergeenit ja muut ihoa ärsyttävät tekijät läpäisevät ihon helpommin.

Androgeenit

Estrogeeni ja keltarauhashormoni eivät suinkaan ole ainoita hormoneja, jotka vaikuttavat ihoon. Androgeenit ovat niin kutsuttuja miessukuhormoneita, joiden on jo pitkän ajan tiedetty liittyvän mm. akneen. Kyseisiin steroidihormoneihin lukeutuvat esimerkiksi testosterni ja dihydrotestorsteroni. Niiden vaikutukset ihon talirauhasiin osoitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1941. Moni kliininen havainto on osoittanut, että androgeenien ja aknen välillä on vahva korrelaatio liittyen niin oireiden laukeamiseen, kestoon, vakavuuteen, kuin hoitoonkin. Tällä hetkellä ajatellaan, että androgeenit vaikuttaisivat akneen erityisesti lisäämällä talituotantoa.

Androgeenit eivät lisää talituotantoa vain aknen yhteydessä, vaan kyseiset hormonit vaikuttavat vahvasti talituotantoon meillä kaikilla. Tätä on havainnollistettu sillä, että naisilla talituotannossa on havaittu merkittävää laskua menopaussin alkamisen jälkeen.

Muut hormonit

Muita hieman vähemmän yleisessä keskustelussa esiintyviä ihoon vaikuttavia hormoneja ovat mm. IGF-1, neurohormonit sekä D-vitamiinin hormonaaliset muodot. IGF-1, eli insuliininkaltainen kasvutekijä osallistuu esimerkiksi ihon ikääntymisen, ihon pinnan lipidien määrän ja solujakautumisen sekä erilaistumisen säätelyyn. Tulemme palaamaan myös näihin muihin hormoneihin myöhemmin omassa julkaisussaan.

Lopuksi

Erilaisten iho-oireiden taustalla on siis paljon muutakin kuin se, miten ihoa hoitaa. Hyvä perusihonhoito auttaa vahvistamaan ihoa muun muassa läpäisyesteen ja ihon mikrobiomin kautta ja näin ollen vähentämään erilaisten tekijöiden, kuten hormonien aiheuttamien reaktioiden voimakkuutta. On kuitenkin tärkeä olla itselleen armollinen, sillä kaikkeen emme yksinkertaisesti voi vaikuttaa. Tieto taustalla vaikuttavista tekijöistä voi kuitenkin auttaa ymmärtämään oman ihon reagointitaipumuksia ja helpottamaan niiden hyväksymistä.

Aurinkoista kevättä <3

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Maanantai 14.3.2022

Kauneushoitola Isla 2v

Viikolla 11 juhlitaan Kauneushoitola Islan 2-vuotissyntymäpäiviä! Kuluneet kaksi vuotta ovat olleet ikimuistoisia ja kiitos siitä kuuluu teille ihanille asiakkaillemme!

Syntymäpäivien kunniaksi tarjoamme...

  • kaikki viikon aikana varatut palvelut -15 % etuhintaan koodilla ISLA2 (voit varata useamman ajan, muista vain kirjoittaa varauksen lisätietoihin etukoodi)

  • kaikki tuotteet -10 % etuhintaan

Tarjoukset ovat voimassa 14.3.-19.3.2022. Tarjouksia ei voi yhdistää muihin etuihin.

Lisäksi tulemme julkaisemaan Instagram tilillämme kaksi mahtavaa arvontaa. Ota siis tilimme haltuun @kauneushoitolaisla ja voit voittaa huikeita palkintoja.

Valtavan suuri kiitos vielä kaikille asiakkaillemme näistä vuosista. Jäämme innolla odottamaan, mitä kolmas vuosi tuo mukanaan. Luvassa on paljon iloisia uutisia!

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Tiistai 1.3.2022

Suurennuslasin alla: ihon mikrobit

Ihon mikrobiomi on pysynyt ajankohtaisena aiheena jo useamman vuoden ajan. Aihe kiinnostaa syystäkin; uudet tutkimukset ovat nimittäin kiistatta osoittaneet mikrobien merkityksen ihmisen hyvinvoinnille. Mutta mitä nämä ihomme pinnalla elävät mikrobit oikeastaan ovat? Siihen perehdymme tällä kertaa.

Mikä ihmeen mikro-organismi?

Mikrobit, eli mikro-organismit ovat mikroskooppisen pieniä eliöitä. Nämä pienet, tyypillsesti yksisoluiset eliöt muodostavat yli 90 % osuuden koko maapallon eliöistä. Mikrobeja esiintyy kaikkialla ympäristössämme; maassa, vedessä, ilmassa ja eliöissä. Ne kykenevät sopeutumaan erilaisiin kasvuolosuhteisiin ja lisääntymään nopeasti. Mikrobit osallistuvat moneen luonnon prosessiin, kuten ravinteiden kiertokulkuun.

Mikrobeihin luetaan…

  • kaikki prokaryootit (esitumalliset): bakteereit ja arkeonit

  • eukaryooteista (aitotumallisista) sienet, homeet, hiivat, levät sekä alkueläimet

  • virukset, fagit ja prionit

Ihon mikrobit

Ihon mikrobiomissa esiintyy bakteereja, hiivoja, viruksia sekä arkkieliöitä. Viruksia pidetään näistä lyhtyaikaisina vierailijoina ja niihin liittyvää tutkimustietoa on vielä vähän. Sen sijaan bakteerit, hiivat sekä muut asukit, kuten talipunkit muodostavat pysyvämmän väestön. Niitä on myös tutkittu viruksia enemmän ja siten tietoa niiden toiminnasta ja määrästä on olemassa huomattavasti enemmän.

Ihon mikrobiomi vaihtelee eri ihoalueilla. Elinympäristö, eli tässä tapauksessa ihoalueen ominaisuudet (mm. lämpötila, pH...) vaikuttavat siihen, mitkä mikrobit alueella viihtyvät. Iholla esiintyykin monia erilaisia mikrobien yhdyskuntia. Ihon kohdalla elinympäristöt voidaan jakaa kolmeen kategoriaan:

  1. Talipitoiset alueet (esim. otsa)

  2. Kosteat alueet (esim. taipeet)

  3. Kuivat alueet (esim. käsivarret)

Bakteerit

Bakteerit muodostavat kaikilla ihoalueilla valtaosan mikrobeista. Ne ovat yksisoluisia eliöitä, jotka vaativat isännän (esim. ihminen) lisääntyäkseen. Kokonaisuudessa ihmisen iholla ja limakalvoissa asuu noin 1,5 kilogrammaa bakteereja.

Ihon mikrobiomissa esiintyy lukuisia eri bakteerilajeja. Tyypillisiä ihon bakteereita ovat staphylococcus epidermis, staphylococcus aureus, cutibacterium acnes (ent. propionibacterium) sekä corneybakteerit. S. aureus ja c. acnes ovat molemmat tuttuja ihotauteihin liittyvästä keskustelusta. S. aureus on liitetty atooppiseen ekseemaan ja c. acnes akneen. Kumpikaan bakteerilaji ei aiheuta varsinaista ihotautia, mutta niiden uskotaan vaikuttavaan iho-oireiden määrään ja voimakkuuteen.

Hiivat

Erityisesti talipitoisilla alueilla esiintyy hiivoja, joista tunnetuimpana voidaan pitää malassezia-lajin (pityrosporum-lajin) hiivoja.

Malassezia hiivat kuuluvat ihon mikrobiomiin. Saadessaan liikaa elintilaa, ne voivat kuitenkin aiheuttaa iho-ongelmia. Malassezia-hiivat ovat nousseet usein keskustelun aiheeksi esimerkiksi seborrooisen ekseeman yhteydessä. Keskustelua monimutkaistaa se, että selviä todisteita hiivojen lisääntymisen yhteydestä ihotautien oireisiin ei ole. Korrelaatiota on kuitenkin havaittu niiden määrän sekä ekseema-alueen kutinan ja punoituksen voimakkuuden välillä.

Muut

Iholta löytyy myös muita mikro-organismeja. Erään olennaisen ryhmän muodostavat demodex-talipunkit. Iholla on tunnistettu kahta eri demodex-lajia, joista toinen (demodex folliculorum) viihtyy pääsääntöisesti kasvojen alueella. Vaikka ajatus talipunkeista voikin tuntua inhottavalta, on niiden esiintyminen pienissä määrin iholla täysin normaalia. Haasteita talipunkit aiheuttavat lisääntyessään liikaa. Ne ovatkin voitu liittää esimerkiksi ruusufinniin. Talipunkkien ei itsessään pidetä ruusufinnin aiheuttajina, mutta niiden uskotaan lisäävän taudin oireita sisältämänsä ainesosan, kitiinin, vuoksi.

Mikrobiomin monimuotoisuus

Ihon mikrobiomi koostuu lukuisista eri mikrobeista, jotka yhdessä muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Jokaisella lajilla on mikrobiomin toiminnan kannalta oma roolinsa. Monimuotoisessa mikrobiomissa mikrobit ylläpitävät homeostaasia estämällä toisten lajien liiallista kasvua. Mikäli mikrobiomin monimuotoisuus kärsii, tasapaino järkkyy ja seurauksena voi olla muun muassa erilaisia iho-ongelmia.

Kuten sanottu, eri ihotaudeissa on havaittu viitteitä vastaavasta. Ei kuitenkaan ole löydetty tarkkaa syytä siihen, miksi näin tapahtuu. On viitteitä siitä, että esimerkiksi elinolosuhteiden muuttuminen vaikuttaisi monimuotoisuuden, mutta ihotautien kohdalla asia ei ole niin suoraviivainen. Vaikka tiedämmekin ihotaudeista jo paljon, on moni taustalla vaikuttava asia vielä hämärän peitossa. Voi siis olla, että niiden kohdalla tiettyjen mikrobilajien liiallinen määrä aiheutuu muista, kuin ympäristötekijöistä.

Vaikka emme tiedäkään monimuotoisuuden vähenemisen tarkkoja taustatekijöitä vielä varmasti, voimme silti pyrkiä vahvistamaan sitä eri tavoin. Ihonhoidon näkökulmasta mikrobiomia voidaan tukea usein eri tavoin:

  • vältä ihon liiallista pesemistä; suosi hellävaraisempia puhdistustuotteita

  • suosi minimalistista ihonhoitoa, less is more

  • huomioi pH; suosi tuotteita jotka ylläpitävät ihon luonnollista, hieman hapanta pH:ta

Ihanaa alkukevättä!

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Tiistai 1.2.2022

Kuiva iho

Kuiva iho puhututtaa - etenkin talvella. Suomessa talvella esiintyvä alhainen ilmankosteus ja voimakkaat lämpötilamuutokset kuormittavat ihoa, lisäten kuivumisen riskiä. Tällä kertaa käsittelemmekin blogissa kosteutuksen merkitystä sekä kosteuttavien kosmetiikkatuotteiden roolia ja vaikutuksia kuivan ihon hoidossa.

Miksi iho kuivuu?

Mikäli ihon kuivuminen aiheena kiinnostaa enemmänkin, suosittelen tutustumaan aiempaan julkaisuumme ihon läpäisyesteestä. Kuten jutussa mainittiin, läpäisyesteellä on valtavan tärkeä merkitys ihon toimintaan. Sarveissolukerros muodostaa ikään kuin tiiliseinän meidän ja ympäristömme välille, suojaten elimistöämme erilaisilta ympäristötekijöiltä ja estäen ylimääräisen veden haihtumista pois elimistöstä. Sarveissolukerroksen lisäksi koko epidermis osallistuu ihon kosteustasapainon säätelyyn. Läpäisyesteeseen tarvittavien rakennuspalikoiden rakentaminen alkaa nimittäin jo epidermiksen alimmissa kerroksissa. Läpäisyesteen kannalta tärkeät muodostettavat rakennuspalikat ovat:


  • keratinosoituneet solut

  • lipidiväliaine (rasva-aineet, mm. kolesteroli)

  • NMF (Natural Moisturising Factor, aminohapposeos)


Mikäli läpäistesteen toiminta häiriintyy ja ihon kosteustasapaino laskee, on seurauksena ihon kuivuminen. Kuiva iho voi tuntua kiristävältä ja karhealta sekä näyttää samealta. Lisäksi iho on alttiimpi tulehduksille sekä arpeutumiselle. Oireet ovat suora seuraus ihon kuivumisesta, sillä kosteuspitoisuuden muutokset vaikuttavat solujen poishilseilyyn, läpäistesteen muodostumiseen, solujakautumiseen ja moneen muuhun. Jos kuivuutta ei hoideta, voi seurauksena olla erilaiset vauriot kudoksessa.


Epäiletkö kuivaa ihoa? Seuraavat oireet viittaavat siihen:

  • hilseily

  • kiristävä tunne

  • halkeilu

  • karheus

  • sameus

  • punoitus, lehahtelu

Ihon kosteutuksesta siis kannattaa todella pitää huolta!

Ihon kosteuttamisen merkitystä on tutkittu paljon. Vaikka kosteutus ei “paranna” ihoa kuivuuden syiden liittyessä ihon rakenteeseen ja toimintaan, se helpottaa oireita merkittävästi. Ihoa tulisikin kosteuttaa säännöllisesti päivittäin ja aina pesun jälkeen. Lisäksi kuivuuden oireita voi lievittää välttämällä voimakkaita pesuaineita ja kemikaaleja ja suojaamalla ihon huolellisesti esim. pakkaselta ja viimalta.

Kosteusvoiteen sisältö

Ihoa pyritään kosteuttamaan kosmetiikan avulla ihon rakennetta muistuttavilla tuotekoostumuksilla. Kosteusvoiteen koostumuksesta pyritään siis tekemään sellainen, että se muistuttaa ihon rakennetta:

Emollientit ovat öljyjä ja muita ihoa pehmentäviä aineita. Niiden funktiona on ihon pehmentäminen ja tasoittaminen. Emollientit pyrkivät vaikuttamaan ihon lipideihin ja sitä kautta hoitamaan kuivuutta.


Humektantit ovat ainesosia, jotka kykenevät sitomaan vettä ympäristöstään ja siten nostamaan ihon kosteuspitoisuutta. Mikäli ilmankosteus on korkea, sitovat humektantit vettä ilmasta, mutta muussa tapauksessa ne keräävät vettä ihon alemmista kerroksista


Kosteuttavat aineet lisäävät ihon vesipitoisuutta, tehden ihosta pehmeän ja tasaisen. Ihon luonnollisen kosteustekijän (NMF) tarkan rakenteen tunnistaminen on mahdollistanut sen jäljittelyn kosmetiikassa. Kosteusvoiteissa esiintyykin usein NMF:n sisältämiä aminohappoja ja niiden aineenvaihdunnan tuotteita.


Ihon rakennetta muistuttavan koostumuksen avulla pyritään kontrolloimaan veden pois haihtumista ja vahvistamaan ihon komponentteja. Veden haihtumista estetään usein sellaisten emollienttien avulla, jotka muodostavat ihon pinnalle okkluusion, eli kalvon.

Kosteusvoiteen valinta

Kuivan ihon hoidossa olennaista on se, miten tuote kosteuttaa. Alussa mainitut kuivan ihon oireet ovat hyvin monimuotoisia, eivätkä ne esiinny aina yhdessä. Yleisesti ajatellaan, että paras kosteuttava vaikutus saadaan yhdistämällä humektantteja ja kosteuttavia aineita, emollienttejä sekä okklusoivia aineita. Kaikkia edellä mainittuja ei välttämättä tarvitse esiintyä yhdessä ja samassa tuotteessa, vaan niitä voidaan saada kerrostamalla eri tuotteita. Erilaiset kuivuuden oireet ja taustasyyt voivat kuitenkin vaikuttaa voiteen valintaan.


Esimerkiksi atooppisen ihon hoidossa suositaan voiteita, jotka sisältävät runsaasti emollientteja ja okklusoivia ainesosia. Tukkeutumiseen taipuvaisella iholle suositellaan puolestaan tuotteita, jotka sisältävät enemmän humektantteja ja kosteuttavia aineita ja, jotka eivät muodosta ihon pinnalle paksua, okklusoivaa kalvoa.


Myös kosteuttavien tuotteiden valinnassa on hyvä muistaa yksilöllisyys. Oikea tuote löytyy kokeilun kautta.

Muista nämä ihon kosteutuksessa

Ihon hyvä kosteutus auttaa pitämään ihon ehjänä ja hyvinvoivana. Lisäksi kosteutus helpottaa eri iho-oireita, kuten ihoärsytyksiä sekä ennaltaehkäisee kudosvaurioita. Kosteustasapainon kannalta on tärkeää muistaa seuraavat asiat:


  • suojaa läpäisyestettä: vältä turhan voimakasta pesua ja hankausta

  • käytä runsaasti kosteusvoidetta päivittäin ja aina ihon kastelun jälkeen

  • helposti tukkeutuvan ihon hoidossa kannattaa suosia voiteita, jotka eivät muodosta ihon pinnalle voimakasta okkluusiota

  • erittäin kuivan ja ärtyneen ihon hoidossa voimakkaampi okkluusio auttaa hillitsemään veden haihtumista pois ihosta

  • suojaa iho pakkaselta ja viimalta vaatteiden avulla


Jos tarvitset apua sopivan kosteusvoiteen valinnassa tai mieleesi herää kysymyksiä, laita ihmeessä kysymyksiä meille!


Ihanaa alkuvuotta!


-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Maanantai 24..1.2022

Uutta Kauneushoitola Islassa: kanta-asiakasohjelma & IslaApp

Ihanaa uutta vuotta 2022! On tullut vihdoin aika paljastaa projekti, jonka parissa olen työskennellyt kuluneen puolen vuoden ajan. Haluan heti alkuun selittää hieman projektin taustoja. Kuten moni varmasti jo tietääkin, olen erittäin kiinnostunut erilaisista ihon ongelmista ja niiden hoitamisesta. Perustan osaamiseni ja ammattitaitoni tieteellisten julkaisujen päälle ja olen ammentanutkin niistä valtavan määrän tietoa kuluneiden vuosien ajan. Vaikka tieteellinen tieto ei ole vielä antanut suoria ja niin sanottuja “helppoja” ratkaisuja ihon haasteisiin, on yksi asia tullut väistämättäkin huomattua:


Ratkaisevaa on ihon hoito kotona.


Tämä nyt ei sinänsä ketään varmaan yllätä - on selvää, että se mitä kotona iholle teemme, vaikuttaa. Näinkin yksinkertaiselta kuulostava asia on kuitenkin itse asiassa hyvin kaukana simppelistä. Iho-ongelmat ja -taudit nimittäin eivät ole lainkaan yksinkertaisia. Iho reagoi hyvin arvaamattomasti eri tekijöihin, eikä varoitusmerkkejä välttämättä ilmene lainkaan, ennen kun tilanne on jo paha. Kosmetiikkatuote, joka on pitkään toiminut hyvin, voikin yhtäkkiä aiheuttaa ihon kunnon voimakkaan pahenemisen. Eikä siinä vielä kaikki - kosmetiikan lisäksi myös kaikki muu ympärillämme vaikuttaa. Jos laukaisevat tekijät kiinnostavat aiheena enemmän, suosittelen tutustumaan viime kuun blogijuttuun tarkemmin. Mutta nyt pääsemme takaisin siihen, mistä projektini sai alkunsa.

Kun lähden suunnittelemaan yksilöllistä ihonhoito-ohjelmaa, on minun tärkeä tietää ihosta mahdollisimman paljon: mihin se reagoi, mihin se ei reagoi, mikä tuntuu hyvältä ja mikä ei ja niin edelleen. Kuulen myös mielelläni aiemmasta ihonhoitohistoriasta ja siitä, miten iho on reagoinut eri tuotteisiin. Kaikki tämä tieto auttaa havainnoimaan sitä, miten iho reagoi eri tekijöihin. Ja tämä puolestaan auttaa ymmärtämään sitä, miten ihoa kannattaa hoitaa.


Olenkin ottanut tavakseni pyytää asiakkaitani kirjaamaan näitä eri tekijöitä ylös myös hoitojen välissä. Tämä ei kuitenkaan ole niin helppoa. Kirjaaminen voi tuntua ajoittain turhalta tai tylsältä, tai se voi yksinkertaisesti unohtua muun arjen painaessa päälle. Erään kerran sitten vain välähti: miksi meillä ei ole tähän tarkoitukseen sovellusta? Siis sovellusta pelkästään ihonhoidon suunnitteluun ja ihon kunnon seuraamiseen. Siitä tämä kaikki siis sai alkunsa ja nyt pääsette näkemään sen tuloksen: IslaAppin.

Mikä on IslaApp?

IslaApp on sovellus, jonka avulla seuraamme ihosta sellaisia asioita, joilla voi olla merkittävä vaikutus ihon kuntoon sekä ihonhoidon suunnitteluun. Sovelluksen avulla seuraat ihon kunnon lisäksi myös eri kosmetiikkatuotteiden sopivuutta ihollesi sekä opit tunnistamaan laukaisevia tekijöitä. Eikä sinun tarvitse tulkita tätä tietoa yksin: kaikki tämä antaa meille kosmetologeille paremman pohjan auttamiseesi. Jakamalla meille sovelluksen avulla tekemiäsi havaintoja, voimme tutkia sopimattomien tuotteiden ainesosia, tunnistaa mahdollisia laukaisevia tekijöitä ja ennen kaikkea suunnitella entistä yksilöidymmän ja kohdennetumman ihonhoito-ohjelman juuri sinulle.


Miksi siis IslaApp?

  • Löydä ihollesi parhaiten sopivat tuotteet

  • Opi tunnistamaan ja välttämään ihon kuntoa pahentavia tekijöitä

  • Seuraa ja tarkkaile ihon kunnon muutoksia

  • Saa paras mahdollinen tuki ihonhoitoon ammattilaisilta


IslaApp on kaikkina ominaisuuksineen Kauneushoitola Islan kanta-asiakkaiden käytettävissä, mutta ihon laukaisevien tekijöiden tunnistaminen on kaikkien käytössä. Pääset lataamaan sovelluksen käyttöösi sovelluskaupasta.

Kanta-asiakkuus


Tästä pääsemmekin seuraavaan asiaan: kuten moni teistä tietää, iho-ongelmien hoito vaatii sitoutumista ja kärsivällisyyttä. Hoitojaksot voivat olla tiheitä ja myös ylläpitohoito on tärkeässä osassa. IslaAppin yhteydessä olemme kehittäneet Kauneushoitola Islan kanta-asiakasohjelman, joka tiivistää yhteistyötämme entisestään. Kanta-asiakkaana saat käyttöösi seuraavat edut:


  • Veloitukseton ihonhoidon ohjaus

  • 10 % alennus kaikista palveluista

  • Kaikkien IslaApp ominaisuuksien käyttöoikeus


Veloituksettomassa ihonhoidon ohjauksessa tutustumme ihoosi hieman tarkemmpin. Teemme ihoanalyysin, jossa määritellään ihon kunto, käymme läpi ihon aiempaa oireilua ja reagointia eri tekijöihin ja tutustumme tarkemmin käytössäsi oleviin ihonhoitotuotteisiin. Selvityksen pohjalta suunnittelemme sinulle yksilöllisen ihonhoito-ohjelman, jota muokataan ja kehitetään aktiivisesti tuntemustesi ja ihon kunnon muutosten mukaan. Ohjaukseen sisältyy käyttämiesi tuotteiden tarkempi läpikäynti. Näin voimme kartoittaa esimerkiksi tuotteiden ainesosia, jotka eivät välttämättä sovi ihollesi. Alkutapaaminen voidaan pitää myös etäyhteydellä.


Hoitopalveluihin liitetään myös 10 % kanta-asiakasalennus. Saat alennuksen käyttöösi automaattisesti. Samalla jaamme sinulle henkilökohtaisen aktivointikoodin sovellukseemme, jotta pääset hyödyntämään sen kaikkia ominaisuuksia. Sovellus tukee ja auttaa meitä ihonhoidon suunnittelussa.

Kokonaisuutena haluamme uuden kanta-asiakasohjelman sekä sovelluksen avulla luoda sinulle entistä monipuolisemman, henkilökohtaisemman ja kattavamman kokemuksen Kauneushoitola Islan asiakkaana.


Älä siis jää ihosi kanssa yksin


Lisää tietoa kanta-asiakasohjelmasta löydät täältä ja sovelluksesta täältä. Katso myös IslaAppin esittelyvideo Instagram tililtämme.


Voit liittyä mukaan kanta-asiakasohjelmaan sähköpostitse info@kauneushoitolaisla.fi tai Kanta-asiakkuus sivun kautta.


Ihanaa alkanutta vuotta 2022 kaikille ja valtava kiitos vielä vuodesta 2021, te teitte siitä erityisen <3


-Tuuli / Kauneushoitola Isla

Keskiviikko 1.12.2021

Laukaisevat tekijät


Taas kerran vuorossa on eräs lempiaiheistani. Tällä kertaa käsittelemme yhtä erittäin monen ihotaudin ja -ongelman kohdalla merkittävää tekijää - nimittäin laukaisevia tekijöitä ja niiden tunnistamista. Olen sivunnut aihetta lyhyesti muun muassa ruusufinnin, atooppisen ekseeman ja aknen kohdalla, mutta tänään syvennymme siihen tarkemmin.

Laukaiseva tekijä, eli triggeri


Laukaiseva tekijä ei ole ihotaudin varsinaisen puhkeamisen syy. Sen sijaan laukaiseva tekijä voi aktivoida iho-oireita, käynnistää iho-oireisiin johtavia prosesseja tai voimistaa oireita. Esimerkiksi ruusufinni voi alkaa punoittaa ja kuumottaa voimakkaasti henkilön nautittua kupillinen kahvia. Tai vastaavasti atooppisen ekseeman kutina voi voimistua kuumassa ja kuivassa ilmassa. Laukaisevat tekijät ovat siis ympäristötekijöitä, jotka hankaloittavat ennestäänkin vaikeita iho-ongelmia.


Laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä, eikä samat tekijät välttämättä aiheuta samaa reaktiota eri ihmisillä. Ihotautiin sairastuneen henkilön olisikin tärkeä oppia tunnistamaan oman ihon oireilua laukaisevia tekijöitä. Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen ei ole yksinään parannuskeino ihotauteihin, mutta sillä voi olla huomattavasti elämänlaatua helpottava vaikutus. Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen auttaa remissiovaiheen, eli hyvän jakson ylläpitoa ja ennaltaehkäisee iho-oireiden puhkeamista.


Helppoa tämä ei kuitenkaan ole. Kohtaamme päivittäin valtavan määrän erilaisia ympäristötekijöitä. Kaikella on vaikutusta; millainen sää on, mikä ilmankosteus on, mitä kosmetiikkaa olemme käyttäneet, mitä olemme syöneet ja mikä on tunnetilamme. Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen onkin juuri siksi niin vaikeaa: vaihtoehtoja on yksinkertaisesti liikaa.

Esimerkkejä yleisistä laukaisevista tekijöistä:


  • stressi

  • alkoholi

  • lämpötilavaihtelut

  • ilman lämpötila (kuuma/kylmä)

  • ilmankosteus (kuiva/kostea)

  • tietyt ruoka-aineet

  • tietyt kosmetiikkatuotteet


Se, miten ja miksi tietyt laukaisevat tekijät pahentavat ihon tilaa, on vielä epäselvää. Esimerkiksi ruusufinnin kohdalla ajatellaan, että kyseessä on näiden ympäristötekijöiden sekä geneettisten tekijöiden yhteisvaikutus, joka johtaa immuunipuolustuksen aktivoitumiseen ja iho-oireiden puhkeamiseen. Ruusufinnin kohdalla tunnetaan useita yleisiä laukaisevia tekijöitä, mutta ne eivät vaikuta kaikilla samoin tavoin. Yleisiin laukaiseviin tekijöihin luetaan UV-säteily, stressi, kuuma ilma, tuuli, kostea ilma, kuumat juomat, alkoholi, tuliset ruoat, kofeiini, kaneli, maitotuotteet, lämpötilavaihtelut sekä kosmetiikkatuotteet.


Psoriaasin kohdalla yleisiin laukaiseviin tekijöihin luetaan alkoholi, tupakointi, ylipaino sekä tietyt lääkkeet. Myös esimerkiksi ihon traumojen on huomattu laukaisevan psoriaasin oireita. Tällöin iho-oireet voivat puhjeta esimerkiksi auringon polttamalle tai arpeutuvalle alueelle. Muina laukaisevina tekijöinä pidetään stressiä


Sama pätee myös akneen. Aknen laukaisevina tekijöinä voivat toimia mm stressi, tietyt ruoka-aineet tai kosmetiikkatuotteet. Atooppisessa ekseemassa erityisesti kutinaa voi laukaista tekijät, kuten stressi, hikoilu, lämpötilanmuutokset, kuiva ilma ja kuuma ilma.

Miten laukaisevia tekijöitä tunnistetaan?

Kuten sanottu, laukaisevien tekijöiden tunnistaminen ei ole helppoa. Hyvänä apuvälineenä pidetään päiväkirjaa, johon kirjataan ylös ihon kuntoon mahdollisesti vaikuttaneita tekijöitä ja ihon kunnon muutoksia. Tarkemmalla seurannalla voidaan oppia tunnistamaan eri tekijöitä, jotka pahentavat ihon tilaa. Kokemuksesta voi sanoa, että ilman seurantaa jäävät tekijät monesti tunnistamatta.

Kirjaa päiväkirjaan ylös...

  • ihon kunto tänään (iho-oireet, oireiden voimakkuus, tuntemukset...)

  • mahdolliset laukaisevat tekijät (esim. sää, nautitut ruoat ja juomat, käytetyt kosmetiikkatuotteet, stressi...)

Ihon kunnon muutosten seuraaminen ja tarkkailu auttaa myös meitä kosmetologia ihonhoidon ohjauksessa ja suunnittelussa. Jos esimerkiksi huomaat jonkin tietyn tuotteen pahentavan ihon tilaa, voimme selvittää tuotteen ainesosalistasta mahdollisia sopimattomia raaka-aineita. Tämä auttaa meitä valitsemaan ihollesi parhaiten sopivat tuotteet ja hoitomenetelmät. Jotta yksittäisen tuotteen seuraaminen ja tarkkailu mahdollistuu, on hyvä aloittaa uusien tuotteiden kokeilu yksi tuote kerrallaan. Näin kyseisen tuotteen vaikutuksia voidaan arvioida paremmin.

Mikäli kaipaat lisätietoa tai apua laukaisevien tekijöiden seurantaan, voit aina olla meihin yhteydessä! Ihania talvipäiviä toivottaen,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

maanatai 1.11.2021

Tulehdus ihossa


Ihoon liittyvässä keskustelussa termi tulehdus vilahtelee paljon. Sillä voidaan viitata kipeisiin ja punoittaviin finneihin eli papuloihin, ärtyneeseen ihoalueeseen ja moneen muuhun. Tällä kertaa syvennymme tarkemmin siihen, mitä tulehdus oikeastaan tarkoittaa ja millaisia erilaisia hoitomenetelmiä sen hoitoon on.

Tulehduksen määritelmä


Termillä tulehdus voidaan viitata kahteen asiaan:


  1. Tulehdus, inflammaatio

  2. Tulehdus, infektio


Ensimmäinen, inflammaatio, on virallinen tulehduksen määritelmä. Sillä tarkoitetaan verisuonikkaiden kudosten reaktiota fysikaaliseen, kemialliseen tai biologiseen vaurioon. Infektio on puolestaan seurausta jonkin taudinaiheuttajan tunkeutumisesta elimistöön elimistön ulkopuolelta tai sen siirtyminen elimistön jostain osasta toiseen.

Mikä tulehdus on?

Tulehdus on elimistön immuunipuolustuksen reaktio, jonka tarkoituksena on suojata kudoksia vaurioilta sekä elimistöä taudinaiheuttajilta. Kyseessä on siis elimistöllemme hyvin tärkeä ja tarpeellinen reaktio.

Tulehduksen kliinisiin oireisiin luetaan...


  1. Kipu: Tulehdusalueen kudosvaurio voi aiheuttaa kipua kipureseptorien reagoidessa ärsytykseen.

  2. Turvotus: Tulehdusalueen turvotus on seurausta tulehduksen vaikutuksista verisuoniin. Alueella verisuonten seinämien läpi tihkuu nestettä kudokseen, aiheuttaen turvotuksen. Turvotus on nopeasti syntyvä reaktio tulehduksessa.

  3. Verekkyys (punoitus): Tulehdusalueen punoitus johtuu siitä, että vaurioalueelle kuljetetaan enemmän verta ja sen kuljettamia tulehdussoluja. Punoitus syntyy nopeasti, sillä säätelytekijät halutaan nopeasti paikalle.


Mitä ihossa tapahtuu?


Tulehdus on hyvin monimutkainen reaktio, johon osallistuu lukuisia eri tekijöitä. Monivaiheinen reaktio käynnistyy, kun elimistössä havaitaan esimerkiksi tiettyjä mikrobeja tai vaurioituneita soluja. Elimistö pyrkii tulehdusreaktion avulla eliminoimaan nämä mahdollisesti haitalliset aineet mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.


Tulehdukseen osallistuu lukuisat eri solut ja tulehdusvälittäjäaineet. Tieto mahdollisesta tunkeutujasta tai vaurioituneesta kudoksesta aktivoi solujen ja välittäjäaineiden toimintaa. Seurauksena on lukuisia konkreettisia vaikutuksia. Nopeasti reaktion alussa tulehdusalueen verisuonet laajenevat ja niiden läpäisevyys paranee. Vaikutuksen tavoitteena on nopeuttaa tiettyjen tulehdussolujen pääsyä tulehdusalueelle. Seurauksena on myös tulehdusalueen turvotus ja punoitus.


Tulehdussolut, kuten neutrofiilit ja makrofaagit yhdessä välittäjäaineiden kanssa tuhoavat mahdolliset tunkeutujat sekä vaurioituneet solut tulehdusalueella. Reaktion avulla estetään mikrobien tunkeutuminen elimistöön, kuten myös mahdolliset suuremmat kudosvauriot.


Kun puolustusjärjestelmä on toteuttanut tehtävänsä, tulehdusreaktio hiljennetään. Kuten tulehduksen käynnistämiseen ja ylläpitoon, myös sen hiljentämiseen osallistuu lukuisat eri solutyypit ja tekijät. Resoluutiovaiheessa, eli tulehduksen paranemisvaiheessa tulehdusalue palautuu rakenteellisesti ja toiminnallisesti ennalleen, joka johtaa punoituksen ja turvotuksen poistumiseen.


Tulehdus vaurioittaa aina jonkin verran kudosta, jonka vuoksi sen tarkka kontrollointi on erittäin tärkeää. Mikäli tulehduksen säätelyssä on puutteita, voi seurauksena olla esimerkiksi immuunijärjestelmän ylireagointi ja kudosvauriot. Muita tulehduksen säätelyn häiriöiden aiheuttamia ongelmia ovat pitkittyneet tulehdusreaktiot, arpikudoksen muodostuminen, tulehduspaiseet sekä krooniset tulehdusoireet.

Tulehduksen hoito

Ihotautien, kuten aknen ja ruusufinnin kohdalla tulehduksen säätelyssä on häiriöitä. Niissä tulehdusta voidaan hoitaa erilaisilla lääkevalmisteilla sisäisesti ja ulkoisesti. Ihotautien kohdalla onkin aina hyvä kääntyä ihotautilääkärin puoleen, joka suunnittelee sopivan hoito-ohjelman eri tekijöiden perusteella.

Kosmetologilla tulehduksen käsittely riippuu monesta tekijästä. Esimerkiksi tulehduksen määrä iholla vaikuttaa siihen, mitä hoitomenetelmiä iholle voidaan tehdä. Lähtökohtaisesti tulehtuneet alueet, olivat ne sitten isoja tai pieniä, hoidetaan mahdollisimman hellävaraisesti. Useimmilla ammattisarjoilla on erityisiä tulehdusten rauhoittamiseen tarkoitettuja valmisteita, joita voidaan yhdistää hoitoon. Sen lisäksi olemassa on esimerkiksi erilaisia valohoitolaitteita, joiden avulla tulehdusta voidaan pyrkiä rauhoittamaan. Mikäli kyseessä on ihotauti, kuten ruusufinni, kosmetologi auttaa suunnittelemaan kotihoito-ohjelman, jossa on huomioitu mahdolliset lääkehoidot ja toteuttaa lääkehoitoa tukevia, ihoa rauhoittavia hoitoja.

Vinkkejä kotihoitoon

Tulehduksillisten ihotautien hoito on usein hyvin yksilöllistä ja vaativaa, joten niiden kotihoidossa kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen. Sen sijaan yksittäisiä tulehtuneita papuloita ym. voi hyvin hoitaa kotona erilaisten kosmetiikkatuotteiden avulla. Markkinoilta löytyy lukuisia hyviä vaihtoehtoja niin puhdistukseen, kuin kosteutukseenkin. Sen lisäksi ihonhoitorutiineihin voi liittää tulehduksia rauhoittavia paikallishoitovalmisteita, jotka ovat suunniteltu nimenomaan tulehdusten hoitoon. Paikallishoitovalmisteet sisältävät tyypillisesti esimerkiksi teepuuöljyä, aloe veraa, sinkkiä vihreää teetä, salisyylihappoa tai atselaiinihappoa. Hyvän lisän voi saada myös esimerkiksi valkosavea, kaoliinia sisältävistä naamioista.

Tulehtuneiden papuloiden puristelua tai ylimääräistä koskemista on hyvä välttää, sillä se voi pahimmillaan lisätä tulehdusta entisestään tai jättää arpia ihoon.

Esimerkkejä tulehdusta rauhoittavista kosmetiikan raaka-aineista:

  • Retinoidit (retinaldehydi, retonoli, retinyyliesterit) Retinoideja käytetään aknen hoidossa lääkevalmisteissa, mutta ne muodostavat myös yleisen kosmetiikassa käytetyn raaka-aineryhmän. Niillä on havaittu olevan lukuisia tulehduksen kannalta positiivisia vaikutuksia, mutta kosmetiikan puolella ei ole tehty laajoja placebo-kontrolloituja kokeita niiden tehosta. Yleisesti retinoideja sisältäviä tuotteita kuitenkin pidetään hyvin toimivana menetelmänä tulehdusten hoidossa.

  • Atselaiinihappo: Atselaiinihappo on ensimmäisiä kosmetiikassa käytettyjä tulehdusta rauhoittavia ainesosia, eli sillä on pitkä historia. Kyseistä raaka-ainetta pidetään myös ihoa suojaavana, jonka vuoksi sen ajatellaan olevan hyvä punoituksen rauhoittamiseen.

  • Teepuuöljy: Tulehdusta rauhoittavan ja antimikrobisia aineita sisältävän teepuuöljyn on todettu olevan tehokas raaka-aine tulehduksen hoidossa. Sen on havaittu rauhoittavan tehokkaasti myös tulehdusalueen punoitusta. Teepuuöljy voi aiheuttaa ihoärsytystä.

  • Aloe vera: Monelle tuttu aloe vera on tulehdusta rauhoittava, bakteerien kolonisaatiota hillitsevä ja haavan paranemista edistävä raaka-aine. Kyseistä raaka-ainetta on tutkittu muun muassa ruusufinnin hoidossa nimenomaan sen tulehdusta rauhoittavien ominaisuuksien vuoksi.

  • Vihreä tee: Polyfenoleja sisältävä vihreä tee on hyvin yleinen raaka-aine tulehdusta rauhoittavassa kosmetiikassa. Rauhoittavien ominaisuuksien lisäksi vihreä tee on hyvin antioksidanttinen, eli se suojaa ihoa vapailta happiradikaaleilta ja niiden aiheuttamilta soluvaurioilta.


Muistilista:

  • Tulehdus on monimutkainen ihon puolustusreaktio, jonka tarkoituksena on estää taudinaiheuttajien pääsy elimistöön sekä estää kudosvaurioita

  • Akuutti tulehdus rauhoittuu itsestään, kun taudinaiheuttaja tai vaurioituneet solut on saatu poistettua

  • Poikkeavuudet tulehdusreaktion säätelyssä voi johtaa krooniseen tulehdukseen tai esimerkiksi poikkeavaan arpien muodostumiseen

  • Moneen ihotautiin liittyy tulehdus. Ihotautien kohdalla on aina hyvä kääntyä ihotautilääkärin puoleen, jotta iho saadaan tasapainotettua. Kosmetologi voi tukea ihotautien hoidossa auttamalla kotihoidon suunnittelussa ja tekemällä tulehdusta rauhoittavia hoitoja

  • Tulehtuneiden ihoalueiden koskeminen ja puristelu on syytä jättää pois

  • Kotihoitoon voi valita tulehdusta rauhoittavia tuotteita ja paikallishoitovalmisteita


Muista, että voit aina soittaa tai lähettää meille viestiä, mikäli mieleesi nousee kysymyksiä ihonhoitoon liittyen. Autamme aina mielellämme!

Ihanaa loppusyksyä toivottaen,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

maanantai 11.10.2021

TSW - kokemus sairastumisesta ja toipumisesta

Julkaisimme lokakuun alussa blogikirjoituksen kortisonivieroitukseen liittyvästä TSW:stä (topical steroid withdrawal). Taustatutkimuksen tekemisen yhteydessä olen keskustellut useamman TSW:n läpi käyneen henkilön kanssa ja keskustelut ovat olleet hyvin koskettavia. Sain luvan jakaa erään heistä tarinan täällä blogissamme. Haluamme kiittää kirjoittajaa rohkeudesta ja oman tarinan jakamisesta ja toivomme, että kirjoitus lisää ymmärrystä TSW:stä ja tuo vertaistukea samassa tilanteessa oleville. Kiitos <3

"Käytin nuoruudessa joitain kertoja kortisonivoiteita, mutta vain kuuriluontoisesti. Ihollani oli atopiataipumusta. Vuonna 2012 iho-ongelmani riistäytyivät käsistä. En tiedä johtuiko se stressistä, huonosta ruokavaliosta, railakkaasta opiskelijaelämästä, senaikaisen asuntoni mahdollista homeesta vai kaikkien näiden summasta. Kesällä 2013 minulle määrättiin kortisonitabletteja ja kortisonivoiteita - Hydrocortisonia kasvoille, Bemetsonia koko vartalolle. Niitä minun piti käyttää ensin joka päivä 2 viikkoa ja sitten 3 kertaa viikossa jatkuvasti.

Näin tein seuraavat pari vuotta, kunnes alkoi ketuttamaan, että ennen suht helppo ja hyvä iho ei pystynyt enää toimimaan ilman lääkevoiteita ja alituista rasvaamista. Heti, jos en laittanut rasvaa pariin päivään, ihoni lehahti punaiseksi ja ärtyi. Aloin tutkia asiaa tarkemmin tammikuussa 2015 ja törmäsin netissä TSW:hen. Ensin en voinut mitenkään kuvitella, että minulla olisi se, koska kuvat olivat niin hurjia. Mutta palaset loksahtivat kohdalleen ja toivo terveestä ihosta innoitti minut kokeilemaan kortisonivoiteiden lopettamista. Päätin vähentää kortisonia pikkuhiljaa, mutta siinä TSW:n oireet tulivat jo pikkuhiljaa esiin.


Helmikuussa 2015 päätin lopettaa kortisonivoiteiden käytön kokonaan ja heti parin päivän kuluessa kehoni ja kasvoni turposivat paljon ja ihoni meni raa’aksi ja punaiseksi. Ekat kuukaudet olivat todella vaikeita - tein myös samaan aikaan opintojeni lopputyötä. Ihoa sattui tosi paljon, kutina oli sietämätöntä ja minun oli vaikea säädellä kehoni lämpötilaa. Suihkussa käyminenkin oli kivuliasta. TSW aiheutti mitä ihmeellisempiä oireita, jotka menivät kyllä ohi itsestään ja monet niistä olen jo unohtanut kokonaan. Valmistuin ja muutin kesällä 2015 vanhempieni luokse keskittyäkseni paranemiseen. Kävin muistaakseni pariin otteeseen ihotautilääkäreillä, mutta heidän vastaus oli vain tarjota lisää kortisonia. Paraneminen tuntui tosi hitaalta ja välillä otti takapakkia mikä oli tosi raskasta. Prosessi oli henkisesti todella rankka.


Vuoden aikana ihoni parani ja ihoni oli enää huonona käsissä ja kasvoissa kevääseen 2016 mennessä. Kesällä 2016 heinäkuussa nekin parantuivat suhteellisen hyvin. Menin surffireissulle ystäväni kanssa ja se oli aivan uskomatonta! Pystyin olemaan auringossa, ruskettumaan, uimaan. Se tuntui mielettömältä! Syksyllä 2016 palasin taas työelämään. Ihoni oli suht hyvässä kunnossa, välillä se saattoi kuitenki hetkeksi lehahtaa. TSW:n aloitettua minun oli vaikea löytää itselleni sopivaa kosteusvoidetta, joka sopisi iholleni. Useimmat niistä saivat ihoni vain punaiseksi, ärtyneeksi ja kutisevaksi. Joskus koitin olla ilman rasvaa mutta sekään ei auttanut. Syksyllä 2017 löysin punavalo Led-hoidon sekä minulle sopivan kosteusvoiteen, jotka auttoivat kasvojeni ja käsieni ihoa parantumaan lopulta kokonaan.


TSW teki minusta vahvemman ja tänä päivänä pystyn olemaan kiitollinen kokemastani. Se on aivan ihmeellistä mihin kehomme pystyvät! On oikeasti aika vaikea pukea sanoiksi sitä mitä koki. Se oli kipua, jota kenenkään ei tulisi kokea. Ilokseni voin kertoa, että ihoni on nykyään terve ja hyvinvoiva. Voin tehdä kaikkia rakastamiani asioita, joita en pystynyt tekemään silloin, kun ihoni oli huonona ja kävin läpi TSW:tä, kuten uida meressä, urheilla, käydä saunassa ja tehdä savitöitä. "

perjantai 1.10.2021

Topical Steroid Withdrawal, TSW


Työskentely ihon parissa on opettanut minulle ennen kaikkea sen, että iho on todella ihmeellinen, monimutkainen ja arvaamaton elin. Pieneltäkin kuulostavat muutokset ja häiriöt sen rakenteessa ja toiminnassa voivat johtaa monimuotoisiin oireisiin, jotka vaikuttavat merkittävästi elämänlaatuun. Olemme blogissamme käsitelleet eri ihotauteja, kuten atooppista ekseemaa, psoriaasia, aknea ja ruusufinniä. Näiden ehkä hieman tunnetumpien ihotautien lisäksi on olemassa myös valtava määrä harvinaisia ihotauteja ja -ongelmia, joista moni meistä ei ole koskaan kuullutkaan. Myös näiden harvinaisempien aihepiirien käsittely on kuitenkin tärkeää, sillä kuten mainittu, niillä voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia sairastavan henkilön elämään. Eri ihotaudeista ja -ongelmista kärsivät henkilöt kantavat mukanaan häpeää, matalaa itsetuntoa ja alakuloa.


Lokakuussa keskitymme erääseen tiettyyn iho-ongelmaan, johon törmäsin työni kautta viime vuoden puolella. Ymmärsin heti, että aihe vaatii tarkempaa tutustumista. Ja kun käsitin, miten voimakkaasti tämä ihon toiminnan häiriö vaikuttaa kaikkiin elämän osa-alueisiin, halusin nostaa sen esille myös täällä. Heti alkuun haluan painottaa, että kyseinen ihon toiminnan häiriö on suhteellisen uusi, eikä sitä näin ollen ole vielä ehditty tutkia kovinkaan paljon.

Mikä on TSW?

Käsittelemämme aihe on topical steroid withdrawal, TSW. Aihe on niin tuore, että siitä ei juurikaan löydy suomeksi tietoa, eikä ilmiöllä näin ollen myöskään ole vakiintunutta suomennosta. Sen vuoksi puhummekin tästä paikallissteroideihin liittyvästä ilmiöstä lyhenteellä TSW. Muita samaan ilmiöön viittaavia nimityksiä ovat topical steroid addiction (TSA) ja red burning skin syndrome (RBSS). TSW:n merkittävänä esille tuojana ja tutkimustyön edistäjänä voidaan pitää amerikkalaista voittoa tavoittelematota säätiötä, National Eczema Associationia.


Mitä TSW sitten oikeastaan on? Kyseessä on harvinainen pitkäaikaisen kortisonin käytön aiheuttama sivuvaikutus. Reaktio voi olla nopeasti ohimenevä tai jatkua pitkään. Oireet alkavat tyypillisesti muutamien päivien tai viikkojen aikana pinnallisen kortisonivoiteen käytön lopettamisen jälkeen.


Esimerkkejä oireista:

  • voimakas punoitus

  • voimakas paksuuntuminen

  • turvotus

  • papulat

  • polttelu

  • pistely

  • kutina

  • ihon herkistyminen

Haastavaa TSW:ssä on se, että iho-oireet pahenevat voimakkaasti hyvin monien erilaisten tekijöiden vaikutuksesta. Iho on esimerkiksi huomattavasti herkempi eri ympäristötekijöille, eli esimerkiksi talvipakkanen tai voimakas tuuli voi pahentaa ihon tilaa. Lisäksi hyvin moni kosmetiikkavalmiste ärsyttää ihoa, jonka vuoksi sopivien hoitotuotteiden löytäminen on todella haastavaa.

Miksi näin tapahtuu?


Kortisonivoiteet ovat tärkeä ja tuloksellinen osa ekseemojen, kuten atooppisen ekseeman hoitoa. Niiden teho ja merkitys ihotautien hoidossa on todistettu lukuisissa tutkimuksissa ja ne muodostavat ensimmäisen linjan ekseeman hoidossa.


TSW:n kohdalla iho reagoi kortisonivoiteen lopettamiselle ylläkuvatulla oireilulla. Usein taustalla on hyvin pitkä kortisonikuuri, jonka lopettamisen jälkeen oireet alkavat muutamassa päivässä ja pahenevat nopeasti. Lievissä tapauksissa oireet voivat olla hyvin lieviä, kuten pientä lehahtelua, mutta vakavammissa tapauksissa oireet ovat voimakkaita ja leviävät laajalle alueelle.


Oireiden kesto vaihtelee päivistä kuukausiin ja jopa vuosiin. Ensimmäinen oire on usein voimakas punoitus, jota seuraa kuivuus, kutina, ihon paksuuntuminen ja voimakas hilseily. TSW:stä kärsivillä esiintyy tänä aikana usein mielialan laskua ja pessimistisyyttä, koska oireille ei ole tunnettua hoitoa. Iho kuitenkin paranee omalla ajallaan. Paranemisen merkkeinä pidetään voimakasta hikoilua.


Haastavaa TSW:ssä on se, että oireet muistuttavat alkuperäistä ihotautia, johon kortisonivoide on määrätty. Esimerkiksi atooppinen ekseema muistuttaa paljon TSW:tä ja on jossain määrin kiisteltyä, onko TSW:tä edes olemassa, vai johtuuko valmisteen käytön lopettamista seuraavat oireet yksinkertaisesti siitä, että ekseema palasi. Eroja muun muassa oireiden ilmenemisalueilla ja etenemisellä on kuitenkin havaittu.


Ilmiön tarkkaa syntymekanismia ei tunneta, mutta epäillään, että kortisonin äkillinen katoaminen ihosta lisäisi typpioksiditasoja ja aiheuttaisi siten muun muassa verisuonten laajenemista.

Oireiden hoito

Tällä hetkellä ajatellaan, että TSW:tä voitaisiin ennaltaehkäistä useimpien potilaiden kohdalla, ohjaamalla kortisonivoiteiden oikeaoppiseen käyttöön. Lääkärin ohjeita kortisonivoiteiden käyttöön tulee siis noudattaa täsmällisesti. Oikeaoppisesti käytettynä kortisonivoiteita käytetään maksimissaan muutaman viikon pituisina kuureina, jonka jälkeen hoitoa jatketaan tarvittaessa ylläpitohoitona. Lääkäri ohjeistaa aina yksilöllisesti valmisteen käytön kohdealueen ja ekseeman luonteen mukaan.

Itse TSW:n oireiden hoitamisessa korostetaan yksilöllisyyttä, sillä iho reagoi eri ihmisillä eri asioihin. Paranemisprosessissa onkin tärkeää kuunnella omia tuntemuksiaan ja etsiä sitä kautta itselleen sopivia hoitomenetelmiä ja -tuotteita.

TSW:n kohdalla iho on tyypillisesti kuiva ja halkeileva, mutta kosteuttaminen ei ole lainkaan niin yksinkertaista, kuin terveellä iholla. Jotkut TSW:stä kärsivät eivät kestä lainkaan kosteusvoiteita koko vieroitusprosessin aikana. Tämä korostuu tietyissä paranemisen vaiheissa ja joissain tilanteissa kosteusvoiteet voivat jopa pahentaa ihon tilaa. Näin herkästi regoivan ihon kohdalla on erittäin suositeltavaa tehdä allergiatesti ennen minkään uuden tuotteen käyttöönottoa. Huomioitavaa on myös se, että sama tuote voi vaikuttaa ihoon eri tavoin vieroituksen eri vaiheissa. Suurin osa suosii vieroitusaikana minimalistisia emolliettejä tai balmeja.

Sopivan puhdistustuotteen valintaan vaikuttavat samat haasteet, kuin kosteusvoiteenkin valinnassa. Puhdistustuotteeksi suositellaan valitsemaan hyvin mietoja tuotteita, eli ihonhoidossa kannattaa välttää voimakkaita pesuaineita. Lisäksi iho saattaa olla vieroituksen aikana niin herkkä, että se ei kestä pitkiä aikoja vedessä.

Tämä kaikki kuvaa hyvin sitä, miten haastavaa ihonhoito on TSW oireilun aikana. Prosessi voi olla äärimmäisen turhauttava ja raskas, kun sopivia hoitomenetelmiä ei tunnu löytyvän.

Kuten sanottu, TSW:n oireet voivat olla todella voimakkaita ja niistä toipuminen voi viedä aikaa. Joillain oireilu loppuu muutamassa kuukaudessa, toisilla prosessi vie jopa vuosia. Turhautumista lisää se, että ihon kunto voi pahentua yllättäen täysin ilman mitään syytä. Prosessi on siis pitkä ja sen aikana vastaan tulee sekä ylä-, että alamäkiä.

Hyvää lisälukemista aiheeseen löytyy National Eczema Associationin sivuilta. Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen myös lukemaan sosiaalisessa mediassa olevia sairastuneiden omakohtaisia kokemuksia esimerkiksi merkinnällä #topicalsteroidwithdrawal. Muista myös, että voit olla aina yhteydessä meihin minkä tahansa ihoon liittyvän ongelman kanssa. Autamme ja tuemme sinua aina parhaamme mukaan!

Syysterveisin,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

keskiviikko 1.9.2021

Ihmeelliset mikrobit

Otsikkona "Ihmeelliset mikrobit" on hyvin kuvaava. Viime aikaiset tutkimukset ovat nimittäin osoittaneet, että aiemmin vain tauteja aiheuttavina pidetyt mikrobit ovat erottamaton ja merkittävä osa ihmiskehoa.

Ennen kun sukellamme syvemmälle mikrobien merkitykseen, palataan hetkeksi siihen, mistä kaikki aikanaan lähti liikkeelle. Merkittävän ensiaskeleen mikrobien maailmaan otti hollantilainen tieteilijä Antoni van Leeuwenhoek, joka teki ensimmäisen mikroskooppisen havainnon mikro-organismeista vuonna 1683. Läpimurron jälkeen kehitys kuitenkin hidastui pitkäksi aikaa tutkimusmenetelmien ja -laitteiden puutteiden vuoksi.

Merkittävää edistystä mikrobien tutkimuksessa saatiin taas 2000-luvun alussa, kun kaksi suurta kansainvälistä projektia käynnistettiin. Projektit “the human mikrobiome project”, HMP ja MetaHIT ovat molemmat lisänneet ymmärrystämme ihmisen mikrobeista ja niiden tehtävistä.

Termistöä

  • Mikrobi, mikro-organismi: yksinkertainen ja tyypillisesti yksisoluinen eliö, esimerkiksi hiiva, levä, bakteeri tai virus

  • Mikrobiomi: tietyllä alueella esiintyvien mikrobien ja niiden sisältämämien geenien yhteisö

  • Probiootti: elävä mikro-organismi, joka tukee kantajan terveyttä

  • Prebiootti: ravintokomponentti, joka edistää kantajan terveyttä muokkaamalla mikrobiomia

  • Antibiootti: useista mikro-organismeista valmistettu aine, joka estää bakteereiden ja muiden mikro-organismien kasvua ja tuhoaa niitä

Mikä ihmeen mikrobiomi?

Elimistössämme on rajapintoja, jotka ovat suoraan kontaktissa ympäröivään maailmaan. Näihin rajapintoihin kuuluvat iho, limakalvot ja suolisto. Rajapintoja miehittää suuri joukko erilaisia mikro-organismeja, eli mikrobeja. Alueella olevat mikrobit ja niiden geenit muodostavat yhteisöjä, joita kutsutaan mikrobiomeiksi. Mikrobiomit kytkevät ympäristön vaikutukset ja elimistön puolustusjärjestelmän toisiinsa.

Ihon mikrobiomilla on tärkeä rooli muun muassa ihon homeostaasin ylläpidossa sekä elimistön suojaamisessa ympäristön haittatekijöiltä. Sen koostumus vaihtelee yksilöiden välillä, mutta tiettyjä kaikilla esiintyviä mikrobilajeja, kuten lukuisia eri bakteerilajeja, viruksia, sieniä ja punkkeja on voitu tunnistaa.

Iholla esiintyvät mikrobit voidaan jakaa kahteen ryhmään: "pysyviin” mikro-organismeihin ja "turisteihin". Pysyvät mikrobit muodostavat verrattain järjestäytyneen mikro-organismien ryhmän, joita löytyy ihosta rutiininomaisesti. Nämä pysyvät mikrobit ovat yleensä harmittomia ja ovat pääsääntöisesti kantajalleen hyödyllisiä. Turistit puolestaan vierailevat iholla muutamien tuntien tai päivien ajan. Normaalioloissa kummankaan ryhmän mikrobit eivät ole patogeenisia, mutta joidenkin mikrobien alalajit voivat toimia taudinaiheuttajina niiden määrän kasvaessa liikaa.

Ihon mikrobiomi vaihtelee yksilöiden ja ihoalueiden välillä, mutta myös muut tekijät voivat vaikuttaa sen koostumukseen. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa sukupuoli, ruokavalio, lääkitykset, UV-säteily ja vuodenaika.

Ihon mikrobiomin monimuotoisuus

Toteuttaakseen tehtävänsä, on ihon mikrobiomin oltava monimuotoinen. Monimuotoisuudella tarkoitetaan sitä, että eri mikrobilajien välillä on oltava tietty tasapaino. Useiden eri mikrobilajien välinen tasapaino nimittäin estää jonkin tietyn yksittäisen lajin liiallisen leviämisen, joka voisi johtaa esimerkiksi tulehdusreaktioihin.

Monimuotoisuuden väheneminen onkin nykytiedon valossa voitu liittää esimerkiksi moneen ihotautiin. Esimerkiksi atooppisessa ekseemassa bakteeri nimeltään Staphylococcus aureus on päässyt valtaamaan liikaa elintilaa ja aknessa saman on tehnyt puolestaan Cutibacterium acnes.

Mikrobiomin roolia ihotautien ja iho-ongelmien yhteydessä tutkitaan jatkuvasti lisää. Tämä voi tulevaisuudessa avata täysin uusia lähestymistapoja myös eri ihotautien hoitoon. Esimerkiksi sisäisesti käytettävät probioottivalmisteet ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja keskustelua, vaikka yleistettäviä tuloksia ei vielä ole saatu.

Kosmetiikka & mikrobit

Ihon mikrobiomin syvempi tuntemus synnyttänyt uuden trendin myös kosmetiikkamarkkinoilla. Tänä päivänä markkinoilta löytyy valtava valikoima tuotteita, joiden mainostetaan sisältävän probiootteja ja prebiootteja. Perimmäisenä ajatuksena on, että tuotteiden avulla voitaisiin vaikuttaa positiivisesti ihon mikrobiomiin, vahvistaen ja tukien sitä.

Onko "ei-probioottinen" kosmetiikka sitten huonompaa? Tämä on erittäin kiinnostava aihe, ja tutkimustyö kosmetiikan vaikutuksista ihon mikrobiomiin tuntuu olevan vielä kovin kesken. Tämän hetkisen tiedon valossa näyttäisi kuitenkin siltä, että kosmetiikka voi vaikuttaa mikrobiomiin jonkin verran ja lisääntyvää näyttöä eri ainesosien vaikutuksesta mikrobiomiin saadaan jatkuvasti.

Yleisesti siis ajatellaan, että nämä niin kutsutut "mikrobiomi ystävälliset" ainesosat voivat tukea ja vahvistaa ihon mikrobiomia ja, että tietyt "ei mikrobiomi ystävälliset" ainesosat, kuten antimikrobiset ainesosat voisivat häiritä mikrobiomin monimuotoisuutta. Erityistä vaikutusta mikrobiomiin uskotaan olevan säilöntäaineilla, jotka jäävät toimimaan aktiivisesti iholla vielä levityksenkin jälkeen. Näiden säilöntäaineiden vaikutuksia pysyviin asukkaisiin kuitenkin vielä vaatii lisää tutkimuksia.

Tuotteiden koostumusten ja ainesosien lisäksi myös ihon peseminen ja ihon pH:n muutokset on voitu liittää mikrobiomin muutoksiin. Mikrobiomin näkökulmasta ihon voimakasta pesua kannattaisikin välttää. Ihon pH puolestaan aikuttaa siihen, mitkä mikrobit ihoalueella viihtyy. Siksi tänä päivänä yleisesti suositellaankin niin sanotusti "pH tasapainotettuja" tuotteita, eli tuotteita, joiden pH on miedosti hapan kuten ihossa luonnostaankin.

Tulevaisuus

Tutkimukset ovat kiistatta osoittaneet mikrobiomin merkityksen elimistön hyvinvoinnille. Tällä hetkellä suurta kiinnostusta herättää suoliston ja ihon välinen yhteys, jota pidetään potentiaalisena tulevaisuuden hoitomenetelmänä eri ihotautien ja muiden sairauksien kohdalla. Paljon kysymyksiä on kuitenkin vielä jäljellä. Jäämme suurella mielenkiinnolla seuraamaan työn etenemistä niin eri sairauksien hoitoon, kuin ihonhoitoonkin liittyen. Tutkimustuloksia odotellessa, voimme ylläpitää ihon mikrobiomimme tasapainoa kohtelemalla ihoa kunnioittavasti, muun muassa välttämällä turhan voimakkaita pesuaineita.

Odotellessa voit myös tutustua Kauneushoitola Islan toiseen tuotesarjaan Esseen, joka on probioottisen ihonhoidon edelläkävijä. Essen tuotteet vahvistavat ihon mikrobiomia ja ylläpitävät sen monimuotoisuutta. <3

Aurinkoisia syyspäivä!

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

maanantai 2.8.2021

Ihon läpäisyeste

Elokuu on täällä ja pääsemme taas syventymään uuden aiheen pariin. Omassa työssäni puhun tämän kuun teema-aiheesta paljon ja se onkin lähellä sydäntäni ihotautien ja -ongelmien parissa työskennellessäni. Aiheenamme on nimittäin ihon läpäisyeste tai toiselta nimeltään ihon suojabärriääri. Termi ihon läpäisyeste on varmasti monelle jo tuttu, mutta nyt tarkoituksenamme on syventyä siihen hieman tarkemmin: mitä se oikeastaan tarkoittaa, mistä se rakentuu ja ennen kaikkea, miten voisimme vahvistaa sitä?


Kuten tiedämme, iholla on lukuisia tärkeitä tehtäviä, joista merkittävänä voidaan pitää sen tuomaa mekaanista suojaa. Iho koostuu kolmesta kerroksesta, joista kaikki osallistuvat elimistön suojaamiseen ympäristöltä. Ihon läpäisyesteestä puhuttaessa viitataan kuitenkin ihon ylimpään kerrokseen epidermikseen ja vielä tarkennettuna epidermiksen ylimpään kerrokseen, sarveissolukerrokseen (stratum corneum).

Jotta voisimme ymmärtää ihon läpäisyestettä, on meidän ensin tutustuttava hieman tarkemmin epidermikseen. Kerrostuneesta epiteelikudoksesta koostunut kerros sisältää runsaasti soluja, ja vain vähän soluväliainetta. Valtaosa epidermiksen soluista ovat erikoistuneita soluja, joita kutsutaan keratinosyyteiksi. Kerroksessa esiintyy myös muita solutyyppejä, mutta läpäisyesteen kannalta olennaisin soluryhmä ovat keratinosyytit.


Epidermiksessä kiinnostavaa on sen rakenne. Kerroksen alaosassa on rivi kuutiomaisia epiteelisoluja, tyvisoluja, jotka jakautuvat ja alkavat työntyä ylöspäin. Noustessaan epidermiksessä ylöspäin, solut alkavat erilaistua ja muuttaa muotoaan. Epidermiksen eri kerrokset koostuvatkin eri erilaistumisvaiheessa olevista soluista. Erilaistuminen on ihon suojan kannalta todella tärkeää, sillä solujen erilaistuminen vaikuttaa ihon läpäisyesteen toimintaan.


Kun solut pääsevät epidermiksen ylimpään kerrokseen, sarveissolukerrokseen, ovat ne muuttaneet muotoaan kuutiomaisista litteiksi ja menettäneet tumansa. Solujen sisäpuolelle on muodostunut sarveiskuori ja solut ovat tiiviisti yhdessä. Solujen välinen tila on täyttynyt aiemmissa kerroksissa muodostetuilla rasva-aineilla. Yhdessä solut ja soluväliaine muodostavat tiiliseinää muistuttavan rakenteen, jossa solut ovat tiiliä ja soluväliaine laastia.


Juuri tämä sarveissolukerroksen tiiliseinää muistuttava rakenne muodostaa ihon läpäisyesteen.



Ihon läpäisyesteen häiriöt


Ihon läpäisyesteellä on merkittävä rooli elimistön suojaamisessa. Se estää ylimääräisen veden haihtumista pois elimistöstä ja ympäristön "vihollisia" tunkeutumasta ihoon. Kun läpäisyeste ei toimi niin kuin sen pitäisi, pääsee vettä haihtumaan normaalia enemmän pois, eikä iho pysty suojautumaan normaalisti.


Läpäisyesteen häiriöt käynnistävät ikäänkuin noidankehän: kun ihon läpäisyesteen toiminta heikkenee, lisääntyy pois haihtuvan veden määrä, joka puolestaan heikentää läpäisyestettä entisestään, joka edelleen lisää pois haihtuvan veden määrää. Tämä puolestaan tekee ihosta alttiimman tulehduksille ja ihoärsytyksille, kun kemikaalit ja mikro-organismit ym. pääsevät tunkeutumaan ihoon helpommin.


Läpäisyesteen häiriöiden taustalla voi olla esimerkiksi jokin geenimuunnos, joka aiheuttaa häiriöitä solujen erilaistumisessa ja sitä kautta läpäisyesteen muodostumisessa. Esimerkiksi moneen ihotautiin, kuten atooppiseen ekseemaan on voitu liittää ihon läpäisyesteen häiriöitä aiheuttavia geenimuutoksia.

Ihon läpäisyeste & ihonhoito


Mitkä tekijät sitten lisäävät sarveissolukerroksen kuivumista? Esimerkiksi päivittäinen altistuminen eri lämpötilan ja kosteustasapainon muutoksille sekä pesuaineille. Olisikin tärkeää muistaa kohdella ihoa hellävaraisesti, sillä kuten sanottu, läpäisyesteen vaurioituminen voi johtaa ihon voimakkaaseen kuivumiseen. Turhan voimakkaiden pesuaineiden ja kemikaalien välttäminen sekä ihon suojaaminen voimakkailta lämpötilamuutoksilta on järkevää erityisesti meidän pohjoisen haastavissa ilmasto-oloissa.


Läpäisyestettä voidaan myös pyrkiä vahvistamaan erilaisten kosteusvoiteiden avulla. Kosteusvoiteet suunnitellaan tyypillisesti niin, että ne sisältävät läpäisyesteen rakennetta muistuttavia komponentteja. Voiteet sisältävät tyypillisesti kosteuttavia ainesosia, joista osa vetää vettä puoleensa ja osa muodostaa ihon pinnalle suojaavan kalvon. Lisäksi voiteisiin lisätään sarveissolukerroksen soluväliaineen lipidejä muistuttavia rasva-aineita, emollientteja. Emollientteja on hyödynnetty kosteusvoiteissa jo kauan ja voiteisiin voidaan esimerkiksi lisätä ihossakin esiintyviä rasva-aineita, kuten keramideja, rasvahappoja sekä kolesterolia. Kosteusvoidetta tulee levittää aina pesun jälkeen ja huolehtia myös siitä, että voidetta tulee levitettyä riittävästi!


Muista siis nämä:

  • vältä turhan voimakkaita peseviä ja kuorivia tuotteita

  • huolehdi riittävästä kosteutuksesta

  • suojaa ihoa voimakkailta lämpötilamuutoksilta esimerkiksi vaatteiden avulla


Tulemme puhumaan ihon läpäisyesteestä ja sen rakenteellisista muutoksista eri ihotautien kohdalla lisää vielä myöhemmin. Aiheesta tullaan myös julkaisemaan video Instagram tilillemme myöhemmin tässä kuussa, käy ihmeessä katsomassa, jos aihe kiinnostaa!


Ihania loppukesän päiviä!


-Tuuli / Kauneushoitola Isla

torstai 1.7.2021

Aurinko ja iho

Auringon säteilyn vaikutuksista puhutaan tänä päivänä paljon – ja hyvä niin. Huolellisen suojauksen merkitystä ei voi korostaa liikaa, sillä säteilyllä on paljon vaikutuksia ihoon. Heti aluksi on hyvä palauttaa mieleen, mitä säteilyllä oikeastaan tarkoitetaan.


Auringon säteily on elektromagneettista säteilyä, joka jaetaan aallonpituuden mukaan muun muassa ultraviolettisäteilyyn, lämpösäteilyyn ja näkyvään valoon.

Ilmakehän kaasut ja hiukkaset absorboivat säteilyä, mutta osa siitä pääsee kuitenkin maan pinnalle. Ilmakehän läpäisevästä säteilystä suurin osa on lämpösäteilyä sekä näkyvää valoa ja vain noin 6 % ultraviolettisäteilyä. Lämpösäteily tuottaa nimensä mukaisesti lämpöä, näkyvä valo liittyy kasvien yhteyttämiseen sekä uni-valverytmiin ja ultravioletti muun muassa ihon ruskettumiseen. Muiden vaikutusten lisäksi kaikki kolme säteilytyyppiä vaikuttavat ihoon.

Ultraviolettisäteily

Ultraviolettisätely jaetaan aallonpituuden mukaan kolmeen luokkaan: UVA-, UVB- ja UVC-säteilyyn. Säteilystä kaikki UVC jää ilmakehään ja maan pinnalle pääsevät ainoastaan UVA- ja UVB-säteet.

UVB-säteilyllä on lyhyempi aallonpituus, kuin UVA:lla, ja se jää pääsääntöisesti ihon pintakerroksiin. UVB aiheuttaa ihon välitöntä punoitusta, ruskettumista, ihon paksuuntumista, D-vitamiinisynteesin aktivoitumista, palamista sekä solu- ja DNA-vaurioita. UVA:lla puolestaan on UV-säteilystä pisin aallonpituus, ja se pääsee tunkeutumaan syvemmälle ihoon. UVA-säteily aiheuttaa nopean rusketuksen, ihon punoitusta, kollageenin, elastiinin sekä solukalvojen vaurioitumista, valovanhenemista sekä DNA-vaurioita.

Näkyvä valo ja lämpösäteily

Viime aikoina myös näkyvän valon ja lämpösäteilyn vaikutukset ihoon ovat alkaneet kiinnostaa tutkjoita. Aiemmin niiden ajateltiin ainoastaan synnyttävän lämpöä kudoksessa, mutta tarkempi tarkastelu on osoittanut toisin. Näkyvän valon ja lämpösäteilyn aallonpituudet tunkeutuvat syvemmälle ihoon ja lisäävät oksidatiivista stressiä sekä vapaiden happiradikaalien syntyä. Vapaat happiradikaalit ovat reaktioherkkiä, epävakaita molekyylejä, jotka muun muassa tuhoavat kollageeniverkostoa ja häiritsevät ihon korjausmekanismeja. Pahimmillaan ne voivat vaurioittaa kudoksia ja elimistön keskeisiä toimintoja. Tilaa, jossa vapaiden happiradikaalien määrä nousee liikaa, kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi.

Kuten aiemmin kuvattiin, säteily käynnistää lukuisia prosesseja ihossa. Syvennytään näihin eri prosesseihin hetkeksi tarkemmin.

Ruskettuminen ja palaminen

Auringon säteilyn aiheuttamista muutoksista ehkä näkyvin ja tunnetuin on ruskettuminen. Taustalla on ihon soluissa tapahtuvat DNA-vauriot, jotka käynnistävät ruskettumisen. Kun iho siis kohtaa säteilyä, käynnistyy prosessi, jonka tarkoituksena on suojata soluja säteilyltä ja sen aiheuttamilta vaurioilta. Prosessin vaikutuksesta iho ruskettuu.

Ihossa esiintyy tiettyjä pigmenttiä tuottavia soluja, jotka siirtävät pigmenttiainetta sisältäviä jyväsiä ihon solujen tuman yläpuolelle ikään kuin hatuksi. Jyväset suojaavat solun tumaa imemällä UV-säteilyä itseensä. Kun jyväset kohtaavat UV-säteilyä, hapettuu niiden sisältämä pigmentti. Tämä aiheuttaa välittömän, nopean rusketuksen. Nopeaa rusketusta luo myös se, kun jyväsiä aletaan siirtää nopeammin tumien suojaksi. Välitön rusketus ilmestyy nopeasti, mutta myös häviää noin vuorokauden sisällä aurinkoaltistuksesta. Nopean prosessin tarkoituksena on suojata ihon syvempiä kerroksia vaurioilta.

Pidempi aikainen rusketus syntyy, kun pigmenttiä tuottavat solut lisääntyvät ja kasvavat säteilyn vaikutuksesta. Viivästynyt rusketus tulee esiin noin 24–48 tunnin kuluessa ja sen vaaleneminen vie viikkoja tai kuukausia.

Toisin kuin joskus luullaan, rusketus ei suojaa auringolta kovinkaan tehokkaasti. Eräs arvio on, että rusketuksen antama suoja vastaisi noin suojakerrointa 4. Suojausteho on siis hyvin matala. Jos iho ei pysty suojautumaan säteilyltä, eikä sitä suojata kunnolla, on seurauksena ihon palaminen. Ihon palaminen aiheuttaa solujen vaurioitumista ja se on usein havaittavissa nopeasti aurinkoaltistuksen jälkeen tai sen aikana. Palamisen seurauksena iho punoittaa ja kuumottaa ja pahimmassa tapauksessa iholle voi nousta jopa rakkuloita.

DNA-vauriot

Sekä ruskettumiseen, että palamiseen liittyy tärkeä teema: DNA-vauriot. DNA-vauriot alkavat jo ennen ruskettumista tai palamista, sillä ne käynnistävät pigmentin tuotannon ihossa. Syntyneet vauriot voivat liittyä esimerkiksi DNA:n rakenteeseen tai mutaatioihin. Solut pystyvät tyypillisesti korjaamaan vauriot itse, mutta aina näin ei käy. Jos solut eivät kykene korjaamaan DNA-vaurioita, voivat solut muuttua pahalaatuiseksi. Ihosyövät ovatkin olleet nopeimmin lisääntyviä syöpiä jo 50 vuoden ajan. Tiedetään, että liiallinen UV-säteily on merkittävin riskitekijä ja, että riskiin vaikuttaa koko elinikänä saatu UV-säteily. Ihosyöpiä on erilaisia ja tutkimuksiin kannattaa hakeutua heti, jos ihossa esiintyy epätyypillisiä tai huolta herättäviä muutoksia.

Valovauriot ja valovanheneminen

Tässä ei suinkaan ole vielä kaikki, mitä auringon säteily ihossa aiheuttaa. Eräs runsaaseen aurinkoaltistukseen liitetty vaikutus on valovanheneminen. Valovanhenemisessa iholle muodostuu enemmän ryppyjä, juonteita sekä pigmenttihäiriöitä. Taustalla on ihon sidekudossäikeiden, kollageenin ja elastiinin rappeutuminen, joka johtaa muutoksiin ihon värissä ja tekstuurissa. Valovanhentunut iho on tyypillisesti kellertävä, läpikuultavan kollageenin vuoksi. Pigmenttimuutosten syntyyn vaikuttaa auringon säteilyn lisäksi myös muut tekijät, kuten perimä ja hormonit.

D-vitamiinisynteesi

Lukuisten ikävämpien vaikutusten lisäksi auringon säteilyllä on myös eräs hyvä puoli: se käynnistää ihossa D-vitamiinisynteesin. Tähän ei kuitenkaan vaadita runsasta aurinkoaltistusta, sillä vain 15 minuutin oleskelu auringossa tuottaa noin 250 mikrogrammaa D-vitamiinia.

Suojaudu auringolta oikein

Jotta voisimme estää ja ennaltaehkäistä lukuisia ikäviä säteilyn aiheuttamia muutoksia ihossa, on meidän huolehdittava auringolta suojautumisesta. Paras tapa suojautua, on välttää suorassa auringonpaisteessa oleskelua silloin, kun UV-säteilyn määrä on korkeimmillaan (noin klo 11–15). Ihon suojaamisessa kannattaa myös hyödyntää myös vaatteita ja päähineitä. Näiden keinojen lisäksi ihon suojaamisessa käytetään aurinkosuojavoiteita, jotka suojaavat ihoa UV-säteilyltä sisältämiensä UV-filttereiden avulla. Näkyvän valon ja lämpösäteilyn synnyttämiä vapaita happiradikaaleja vastaan tuotteisiin on voitu lisätä myös niitä neutraloivia antioksidantteja. Hyvä aurinkosuoja sisältää suojan sekä UVA-, että UVB-säteilyä vastaan.

Lue lisää auringon vaikutuksista ihoon sekä oikeaoppisesta aurinkosuojauksesta aiemmista julkaisustamme. Juttujen pariin pääset tästä.

Ihanaa kesää!

-Tuuli / Kauneushoitola Isla

tiistai 1.6.2021

Vartalon ihonhoito ja selluliitti


Kesä on täällä taas ja on aika kaivaa ihanat kesävaatteet esiin! Samalla on aika myös päivittää vartalon ihonhoitorutiinit kesäaikaan. Talven jäljiltä iho voi tuntua kuivalta, karhealta, samealta ja harmaalta. Tässä julkaisussa annammekin vinkkejä vartalon ihonhoitoon ja käymme läpi erilaisia vartalon ihon muutoksia, kuten monia koskettavaa selluliittia.

Vartalon iholla on muutamia erityispiirteitä kasvojen ihoon verrattuna. Iho paksumpaa ja kestävämpää, joka vaikuttaa olennaisesti myös ihon hoitamiseen. Ihonhoidon perusperiaatteet ovat kuitenkin samat ihoalueesta huolimatta: ihon tasapainoa ylläpidetään pesemällä ihoa ja huolehtimalla riittävästä kosteutuksesta. On myös hyvä muistaa, että kasvot eivät ole ainoa ihoalue, joilla erilaisia ihotauteja ja -ongelmia esiintyy. Vartalon alueella voi esiintyä esimerkiksi ekseemaa, aknea, psoriaasia, karvatupentulehdusta, pigmentaatiota, arpia, selluliittia ynnä muuta. Vartalon iholla ja sen hoitamisella siis todella on merkitystä!

  1. Puhdista

Kuten kasvotkin, myös vartalon iho on tärkeää puhdistaa päivittäin. Päivittäisellä pesulla iholta poistetaan hikeä, talia ja ympäristön epäpuhtauksia ja tasapainotetaan ihon mikrobiomia. Pesuaineen ei tarvitse olla voimakas, vaan jopa apteekista saatava perusvoide voi olla tähän tarkoitukseen toimiva. Erityisesti ihon ollessa hyvin kuiva, kannattaa puhdistukseen valita hellävarainen valmiste. Ihon hellävaraisella puhdistamisella tuetaan ihon mikrobeille optimaalista elinympäristöä ja vahvistetaan ihon läpäisyestettä.

  1. Kosteuta

Toinen erittäin tärkeä vaihe myös vartalon ihonhoidossa on kosteutus. Vartalon ihon kuivuminen aiheuttaa ihon karheaa tuntua ja vaikuttaa esimerkiksi sisäänpäin kasvaneiden karvojen syntymiseen. Riittävä kosteutus pitää ihon pehmeänä ja joustavana ja ennaltaehkäisee muutoksia, kuten sisäänpäin kasvaneita karvoja. Vartalovoiteita löytyy jokaiseen makuun sopivia. Jos paksu voidemainen tuote ei tunnu hyvältä, löytyy markkinoilta kevyempiä valmisteita. Kosteutus on tärkeää aina pesun jälkeen ja hoitovoidetta voi levittää useitakin kertoja päivässä.

  1. Kuori

Kosteutuksen ja puhdistuksen lisäksi vartalon ihoa on hyvä kuoria noin kerran viikossa, ihon kunnosta riippuen. Kuorintoja löytyy monenlaisia, mutta vartalon iholle suunnatuissa tuotteissa kuorinnat ovat tyypillisesti hieman voimakkaampia. Kuorinnan avulla vartalon iholta poistetaan kuollutta ihosolukkoa ja pidetään iho joustavana ja pehmeänä. Muista aina kuorinnan tai pesun jälkeen levittää iholle reilu kerros hoitovoidetta.

  1. Suojaa

Vartalon iholla on kasvojen tavoin tärkeää myös muistaa aurinkosuojaus. Ihosyöpien kasvu on ollut merkittävää jo kuluneen 50 vuoden ajan ja suurena altistavana tekijänä on liiallinen UV-säteily. Auringon vaikutuksista ihoon sekä erilaisista pigmenttimuutoksista puhutaan tarkemmin ensi kuun puolella, mutta muistetaan huolehtia perusteellisesta suojauksesta jo nyt! Aurinkosuojavoidetta levitetään ennen aurinkoon menoa runsaasti ja sitä lisätään aina esimerkiksi uimisen jälkeen. Ihoa kannattaa suojata myös vaatteiden avulla.

Selluliitti - mitä ja miksi?

Ihon kunnon ylläpitämiseksi myös vartalon ihoa siis tulee puhdistaa ja kosteuttaa. Vartalon iholla voi kuitenkin esiintyä myös ihonhoidon ulottumattomissa olevia muutoksia, kuten selluliittia. Appelsiini-ihoksikin kutsuttua selluliittia esiintyy tyypillisesti naisilla reisien ja pakaroiden alueella murrosiän jälkeen. Selluliitti ei ole vaarallista, mutta sitä pidetään yhteiskunnassa kosmeettisena haasteena ja siitä pyritään pääsemään eroon monin eri konstein. Selluliitti ei kuitenkaan ole mitenkään epänormaalia tai tavatonta, vaikka sitä ei yleisesti kosmeettisesta näkökulmasta vielä hyväksytäkään. On arvioitu, että selluliittia esiintyisi vähintään 85 %:lla murrosiän ylittäneistä naisista. On siis huomattavasti harvinaisempaa, että selluliittia ei esiintyisi lainkaan.

Haastavaa selluliitista puhuttaessa on se, että sitä on tutkittu kovin vähän. Sen vuoksi luotettavaa tietoa ihon rakenteen ja toiminnan muutoksista sekä eri hoitomenetelmien tehosta on vielä rajallisesti. Tällä hetkellä ajatellaan, että taustalla esiintyisi mikroverenkierron ja lymfakierron häiriöt, muutokset soluväliaineessa, ihonalaiskudoksen rakenteen muutokset sekä hormonit. Hormoneiden epäillään olevan pääsyy siihen, että selluliitti koskettaa lähes poikkeuksetta vaan naisia. Epäillään, että naisilla elimistö pyrkisi säilyttämään rasvasoluja raskautta ja imetystä varten.

Selluliitin hoitoon ja ehkäisyyn löytyy loputtomasti erilaisia vinkkejä, mutta kuten sanottu, on tutkimustieto vielä vähäistä. Mainittavina hoitomenetelminä voidaan pitää hierontaa, tuotteita, säännöllistä liikuntaa, sisäisesti käytettäviä valmisteita, laseria, sekä kuorivia ja hankaavia menetelmiä. Esimerkiksi hierontaa on pidetty potentiaalisena hoitomenetelmänä, sillä sen avulla vähennetään kudoksen turvotusta ja lisätään kollageenisynteesiä kudoksessa. Myös tuotteiden raaka-aineista tiedetään vielä hyvin vähän, mutta esimerkiksi retinoideista on raportoitu olevan jotain hyötyä. Sisäisesti käytettävät valmisteet ja säännöllinen liikunta liittyvät painonhallintaan, joka voi vähentää selluliitin vaikeusastetta. On kuitenkin tärkeä huomata se, että selluliitti ei ole suoraan verrannollinen painon kanssa. Painonlasku voi vähentää selluliitin määrää, mutta ei poista sitä täysin.

Olennaista on se, että valtaosan hoitomenetelmistä taustalta puuttuu tieteellinen näyttö ja, että usein saadut tulokset ovat väliaikaisia. Hoitomenetelmät tulevat varmasti kehittymään tulevaisuudessa, kun selluliitin taustoja opitaan ymmärtämään paremmin. Tällä hetkellä optimaalisena linjana kuitenkin pidetään menetelmiä, joissa aktivoidaan mikroverenkieroa ja kollageenisynteesiä ja vähennetään rasvasolujen aktiivisuutta. Selluliitti-iho voi siis hyötyä aiemmin mainituista menetelmistä, kuten aktivoivasta hieronnasta ja hankaavista sekä kuorivista menetelmistä.

Kotihoidon tueksi

Vartalon ihon kotihoidon lisäksi joskus on tarpeen kääntyä ammattilaisen puoleen. Vartalohoitoja on erilaisia eri tarpeisiin. Osassa keskitytään aktivoimaan aineenvaihduntaa, kun taas toisissa vahvistamaan ja kosteuttamaan ihoa.

Myös Kauneushoitola Islan palveluvalikoimasta löydät erilaisia vartalohoitoja eri tilanteisiin. Jos ihosi tuntuu kuivalta ja kiristävältä, suosittelemme valitsemaan Lämpö – kokovartalohoidon, jossa kuorinnan jälkeen tehdään kokovartalohieronta hoitavalla öljyllä. Hoidon jälkeen iho tuntuu silkin pehmeältä ja ihon kunnon ylläpito on kotona helpompaa. Jos puolestaan kaipaat apua turvotuksen tai selluliitin hoitoon, suosittelemme valitsemaan Detox – vartalohoidon, jossa keskitytään aktivoiman aineenvaihduntaa ja verenkiertoa hoitoalueella. Hoito toteutetaan yhdelle alueelle, esimerkiksi jaloille, pakaroille tai vatsalle. Muihin vartalohoitoihin voit tutustua tarkemmin täältä. Kuten muutkin palvelumme, myös kaikki vartalohoitomme voidaan toteuttaa täysin hajusteettomilla ja herkästi reagoivalle iholle soveltuvilla tuotteilla, ja hoidon päätteeksi laadimme sinulle henkilökohtaisen hoitosuunnitelman kotiin.

Tarjoamme kesäkuun ajan kaikkien vartalohoitojen yhteyteen veloituksettoman Virkistys – manikyyrin koodilla KESÄ2. Lämpimästi tervetuloa!

Aurinkoisin terveisin,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

maanantai 3.5.2021

Uutta aknesta


Akne on meille monelle tuttu ihotauti – onkin arvioitu, että se koskettaisi jopa 80 % väestöstä jossain elämän vaiheessa. Tiivistettynä aknea voidaan kuvata kroonisena ja tulehduksellisena ihotautina, joka voidaan jakaa alaluokkiin, komedoakneen, märkänäppyläiseen akneen, kystiseen akneen ja onteloakneen sekä muihin harvinaisempiin muotoihin. Tyypillisesti aknessa esiintyy ei-tulehduksellisia muutoksia, eli avo- ja umpikomedoja (”musta- ja valkopäät”) sekä tulehduksellisia muutoksia, eli papuloita, pustuloita ja noduloita (”finnit”). Oireita esiintyy pääsääntöisesti kasvoilla, kaulalla, yläselässä, niskassa sekä käsivarsissa.

Aknesta löytyy mainintoja jo hyvin aikaisilta ajoilta. Esimerkiksi antiikin kreikkalainen lääkäri Hippokrates käytti termiä ”ionthoi” kuvatessaan ensimmäisen parran kasvun yhteydessä syntyviä ihomuutoksia. Epäillään, että termillä on kuvattu ihomuutoksia, jotka liitämme tänä päivänä akneen. Aikanaan muutosten hoitoon käytettiin muun muassa hunajaa, saippuaa ja mineraalivettä sekä erilaisia kylpyjä. Aknea on siis esiintynyt jo kauan ja se on kiinnostanut myös tutkijoita jo pidemmän aikaa. Kesti kuitenkin kauan, ennen kun aloimme tuntemaan tarkemmin ihon rakennetta ja toimintaa. Hyvä esimerkki on se, että akneen liittyvää talirauhasta opittiin tuntemaan tarkemmin vasta 1800-luvun puolessa välissä. Kuluneiden vuosisatojen aikana on kuitenkin opittu paljon ja tutkimustyö jatkuu edelleen tänä päivänä kiivaana. Tässä julkaisussa syvennymme uusiin tutkimustuloksiin ja -linjoihin.

Ihon mikrobien ja Cutibacterium acnesin rooli aknessa

Erittäin kiinnostava läpimurto on tapahtunut vastikään. Jo pitkään akneen on liitetty bakteeri nimeltään Propionibacterium acnes. Kyseisen mikrobin on ajateltu olevan olennainen osa aknen syntyä ja sen uskottiin muun muassa kiihdyttävän tulehdusta lisääntymällä aktiivisesti talirauhasessa. Tutkimustyön edetessä tutkijat kiinnittivät huomiota siihen, että sekä terveellä iholla, että akneiholle kyseistä mikrobia esiintyikin saman verran. P. acnes ei siis ollutkaan lisääntynyt talirauhasessa sen enempää, kuin normaalissa ihossa.

Myös muita epäkohtia havaittiin. Tarkempi havainnointi osoitti, että kyseistä mikrobia esiintyy ihossa eri alalajeina. Osa lajeista havaittiin omaavan virulentteja geenejä, eli ne olivat riskialttiimpia aiheuttamaan tauteja. Niiden havaittiin myös tuottavan enemmän tulehdusta lisääviä aineenvaihduntatuotteita ja aiheuttavan tulehdusta. Kun käsitys P. acnesin toiminnasta muuttui, luokiteltiin ja nimettiin se uudelleen. Tänä päivänä mikrobi kulkeekin nimellä Cutibacterium acnes. Vaikka sen toimintaa opittiin tuntemaan tarkemmin, ei sitä yksinään kyetty liittämään akneen. Tarkastelussa huomattiinkin, että sen sijaan, että C. acnes toimisi yksin tulehduksen laukaisijana, osallistuu tulehduksen syntyyn koko ihon mikrobiomi ja ennen kaikkea sen monimuotoisuuden väheneminen.

Monimuotoisessa mikrobiomissa eri mikrobit rajoittavat toistensa kasvua ihon pinnalla ja sitä kautta ylläpitävät ihon tasapainoa. Akneiholla on havaittu, että mikrobiomin monimuotoisuus on vähentynyt ja näin ollen tietyt mikrobit pääsevät lisääntymään holtittomasti. Mikrobiomin muutokset on myös alustavasti liitetty talin koostumuksen muutoksiin. On hyvin kiinnostavaa seurata, mitä mikrobiomin tutkimustyö tulee meille tulevaisuudessa kertomaan, sillä tällä voi olla suuria vaikutuksia aknen hoitomenetelmiin.

Ihon mikrobiomin lisäksi paljon kiinnostusta on herättänyt suoliston ja ihon mikrobiomien välinen kommunikaatio. Tiedetään, että suolistobakteerit toden totta vaikuttavat myös ihoomme. Tutkimustyö on kuitenkin vielä alussa, eikä tarkkaa tietoa bakteerikantojen muutoksista ole. Myös suoliston mikrobien muutokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa aknen hoitolinjoihin merkittävästi.

Ruokavalio

Mikrobien lisäksi akneen liitetään tänä päivänä jo pitkään tutkijoita kiinnostanut aihe, ruokavalio. Erityistä kiinnostusta on herättänyt niin kutsuttu ”länsimaalainen ruokavalio” ja sen korrelaatio aknen kanssa. Olemassa on epäily, että länsimaissa prosessoidun ruoan ja tyydyttyneiden rasvojen suurempi määrä ruokavaliossa voisi jollain tavoin liittyä aknemuutosten syntyyn. Tyydyttyneiden rasvojen lisäksi erityisesti maitotuotteet ja suklaa kiinnostavat tutkijoita. Myös tällä saralla on löydetty uusia havaintoja, kuten uusia reseptoreita, jotka voivat liittää tietyt ruoka-aineet aknen oireisiin. Positiivisena lisänä ruokavaliossa pidetään vaihtelevissa määrin Omega-3 rasvahappoja, jotka joissain tutkimuksissa on vähentänyt aknemuutosten määrää. On kuitenkin muistettava, että luotettavaa dataa ei ole vielä riittävästi johtopäätösten tekemiseen ja tiettyjen ruokavalioiden tai ruoka-aineiden suosimiseen tai välttämiseen.

Kun tietoisuutemme lisääntyy, voi olla, että pystymme selvittämään myös ruokavalion vaikutuksia tarkemmin. Kiinnostavaa on myös se, että ruokavaliolla on merkittävä vaikutus aiemmin mainittuihin suoliston mikrobeihin. Voikin olla, että jossain vaiheessa aknen hoidossa yhdistyy ruokavalio-ohjaus ja sisäisesti käytetyt probiootit. Asioiden edelle ei kuitenkaan kannata kiirehtiä, vaan jäämme seuraamaan mielenkiinnolla uusia havaintoja ja käänteitä.

Muut tutkimuslinjat

Myös monet muut tutkimuslinjat pysyvät aktiivisina. Monessa tutkimuksessa tarkastellaan yksittäisten aineiden vaikutuksia akneen. Hyvänä esimerkkinä toimii sinkki, jonka vaikutuksia akneen on tutkittu jo vuosien ajan. Useat tutkimukset kertovat, että sisäisesti käytettynä sinkki voi vähentää hieman aknemuutosten määrää plaseboon verrattuna. Sinkin uskotaankin tarjoavan hieman apua aknemuutoksiin, vaikka sitä ei pidetäkään ainakaan nykyisen datan perusteella kovin merkittävänä hoitovaihtoehtona.

Aknen hoidon tulevaisuus

Erityisen kiinnostavaa on, miten nämä tuoreet havainnot tulevat tulevaisuudessa näkymään aknen hoidossa. Useassa tutkimuksessa nostetaan esiin sitä, miten havainnot mikrobiomin muutoksista voisivat tulla vaikuttamaan tulevaisuuden hoitolinjoihin. Voikin olla, että tulevaisuudessa hoidossa keskitytään myös mikrobiomin monimuotoisuuden palauttamiseen ja säilyttämiseen eri lääkinnällisten hoitovaihtoehtojen, kuten myös ihonhoidon ja ruokavalionkin kautta. Myös sisäisesti käytettävillä probiooteilla voi olla osuutta aknen hoidossa tulevaisuudessa. Probioottien kautta kautta pyrittäisiin vähentämään oksidatiivista stressiä, säätelemään sytokiineja ja vähentämään tulehdusta. Myös ruokavalio-ohjeistus voi tulla näyttelemään tulevaisuudessa suurempaa roolia aknen hoidossa.

Odotettavaa on, että myös kosmetiikan näkökulma tulee muuttumaan ja kehittymään, nyt kun tieto mikrobiomin yhteydestä akneen on havaittu. Tiedämme jo sen, että mikrobiomin muutoksiin vaikuttaa moni tekijä, ympäristötekijät mukaan lukien. Ympäristötekijöistä voidaan mainita esimerkkeinä kosmetiikka ja voimakkaat pesevät aineet. Kosmetiikka voi vaikuttaa mikrobiomiin muun muassa pH:n kautta, sillä muutokset pH:ssa vaikuttaa mikrobien lisääntymiseen ja aktiivisuuteen. Voimakkaat pesuaineet voivat puolestaan vaurioittaa ihon läpäisyestettä, joka puolestaan aiheuttaa muutoksia mikrobiomissa. Optimaalisen pH:n ajatellaan olevan lievästi hapan, noin 5,5 paikkeilla.

Mikrobien elinympäristöön vaikuttamisen lisäksi kosmetiikkaan voidaan lisätä eläviä mikrobeja, probiootteja sekä mikrobien ruokaa, prebiootteja. Probioottinen ihonhoito on nostanut suuresti kiinnostusta viime vuosina, ja uudet havainnot varmasti vain lisäävät kiinnostusta entisestään. Tutkimuksissa on huomattu, että ulkoisesti käytettynä probiootit (=elävät mikrobit) voivat muokata mikrobiomia sekä immuuniresponsseja.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tulevat tutkimukset tulevat meille osoittamaan ja, mihin suuntaan aknen hoidossa tulevaisuudessa jatketaan. Lisää aknen taustoista ja ihonhoidon vinkeistä voit lukea aiemmasta kirjoituksesta Akne.

Aurinkoista toukokuun alkua!

Tuuli / Kauneushoitola Isla

torstai 1.4.2021

Tavoitteena täydellinen iho

Moni meistä sitä tavoittelee – täydellistä ihoa. Eikä ihme, ihomme kuitenkin on hyvin näkyvä osa meitä ja luonnollisesti haluamme sen näyttävän hyvältä. Lukuiset tutkimuksetkin ovat sen osoittaneet: ihon kunto vaikuttaa voimakkaasti itsetuntoon ja henkiseen hyvinvointiin. Toiveissamme on iho, jossa ei ole lainkaan epäpuhtauksia, jonka pinta on tasaisen tuntuinen ja värinen sekä kirkas ja kuulas. Harvoin tämä kuitenkaan toteutuu. Iholla voi esiintyä erilaisia epäpuhtauksia, punoituta, arpia, pigmentin epätasaista jakautumista ynnä muuta. Tässä blogitekstissä syvennymme erilaisten ihon haasteiden maailmaan: mistä ne johtuvat, miksi ja miten niitä voisi hoitaa. Ennen kaikkea kirjoituksen tavoitteena on lisätä tietoutta ja ymmärrystä ihon eri tiloihin, jotta niiden hyväksyminen olisi helpompaa. Tervetuloa siis epätäydellisen ihon maailmaan.

Komedot, eli musta- ja valkopäät tai "ihomadot"

Komedot, arkinimeltään musta- tai valkopäät ovat yleinen ihohuolia herättävä ryhmä. Niiden taustalla on talirauhasen tiehyen tukkeutuminen. Komedoja esiintyy tyypillisesti kasvojen, rinnan ja selän alueella. Niiden synnyn taustoja ei vielä tunneta tarkasti, vaikka useita hypoteeseja onkin tehty. Taustalla uskotaan olevan talirauhasen solujen liiallinen jakautuminen, muutokset solujen erilaistumisessa sekä talirauhasen tuottaman talin koostumuksessa, tietyt hormonit sekä tietyt mikrobit. Myös ympäristötekijöillä on oma roolinsa komedojen muodostumisessa. Esimerkiksi tupakan savun on huomattu hapettavan tiettyjä talin sisältämiä rasva-aineita, jonka uskotaan lisäävän komedojen määrää. Muita komedoihin yhdistettyjä ympäristötekijöitä ovat muun muassa tietyt kosmetiikan raaka-aineet.

Komedojen hoitoon ei ole olemassa yhtä tiettyä hoitomenetelmää. Yleisesti komedojen hoitoon tarkoitetut tuotteet sisältävät niin kutsuttuja keratolyyttisiä ainesosia, jotka poistavat sarveissoluja ihon pinnalta. Hyvinä (ja kosmetiikassa suosittuina) ainesosina pidetään retinoideja, hedelmähappoja sekä salisyylihappoa. Myös kosmetologit voivat poistaa komedoja erilaisilla menetelmillä. Yleisessä käytössä ovat hapot, joita hyödynnetään myös kuluttajille suunnatuissa tuotteissa. Niiden lisäksi tehokas menetelmä on mekaaninen puhdistus, jossa talirauhasen tiehyen tukos poistetaan mekaanisesti esimerkiksi komedorautaa käyttäen. Lisäksi käytössä on erilaisia laitehoitoja, jotka perustuvat tyypillisesti alipaineeseen tai ultraäänivärähtelyyn.

Muista nämä komedojen hoidossa:

  • Ihonhoidon perusteet: säännöllinen puhdistus, kosteutus ja aurinkosuojaus

  • Keratolyyttiset ainesosat voivat vähentää komedojen määrää (esim. erilaiset hapot)

  • Vältä paksuja, voimakkaan kalvon muodostavia hoitovoiteita: voivat lisätä komedojen määrää

  • Säännöllinen ihonpuhdistus kosmetologilla voi auttaa komedojen hoidossa

Papulat ja pustulat

Kun talirauhanen tulehtuu, syntyy papula. Tulehduksen edetessä kehittyy papula pustulaksi, jossa on usein havaittavissa vaalea märkäpää. Talirauhasen tulehduksen painopiste on tyypillisesti talirauhasessa tai sen tiehyessä ja tulehduksen syntyyn osallistuu moni tekijä. Talirauhasessa esiintyvät bakteerit ja hiivat hajottavat talia, jonka hajoamistuotteet lisäävät tulehdusta edelleen. Tulehdusreaktion tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta. Eräs oletus on se, että cutibacterium acnes (ent. propionibacterium acnes) lisääntyy voimakkaasti talirauhasessa, käynnistäen tulehdusreaktion, joka johtaa papulan tai pustulan syntyyn. Myös monia muita tekijöitä on liitetty tulehdukseen.

Kuten komedojenkin, myös papuloiden ja pustuloiden hoitoon löytyy markkinoilta useita eri hoitotuotteita. Tuotteet voivat sisältää antibakteerisina ja tulehduksia rauhoittavina pidettyjä raaka-aineita, kuten salisyylihappoa tai teepuuöljyä. Kosmetologit voivat hyvin varovasti tyhjentää pustulan, mutta pääsääntöisesti tulehdusten annetaan rauhoittua ennen niiden käsittelyä. Joskin esimerkiksi aknen hoidossa käytetään tänä päivänä lisääntyvin määrin erilaisia happoja, joiden on todettu rauhoittavan tulehduksia.

Muista nämä papuloiden ja pustulien hoidossa:

  • Ihonhoidon perusteet: säännöllinen puhdistus, kosteutus ja aurinkosuojaus

  • Suosi tuotteita, jotka sisältävät antimikrobisina ja tulehduksia rauhoittavina tunnettuja ainesosia (esim. salisyylihappo ja teepuuöljy)

  • Vältä paksuja, voimakkaan kalvon muodostavia hoitovoiteita

Laajentuneet ihohuokoset

Laajentuneet ihohuokoset aiheuttavat monille päänvaivaa. Huokosten laajeneminen voi johtua erinäisistä tekijöistä, esimerkiksi lisääntyneestä talinerityksestä, elastisuuden vähenemisestä huokosten ympärillä, karvatupen koosta, aknesta, sukupuolihormoneista tai ihonhoitorutiineista. Myös valovaurioita epäillään mahdolliseksi taustatekijäksi.

Tänä päivänä laajentuneiden huokosten hoidossa käytetään muun muassa retinoideja, kemiallisia kuorintoja, radiofrekvenssiä sekä ultraääntä. Kotihoidossa laajentuneiden ihohuokosten hoitoon suositellaan usein samankaltaisia tuotteita, kuin komedojen hoitoon. Lisäksi tuotteessa voi olla ”supistavia” ainesosia.

Muista nämä laajentuneiden ihohuokosten hoidossa:

  • Ihonhoidon perusteet: säännöllinen puhdistus, kosteutus ja aurinkosuojaus

  • Noudata samoja perusperiaatteita, kuin komedojen hoidossa

  • Erilaisista kosmetologien tekemistä hoitomenetelmistä voi saada apua laajentuneiden huokosten hoitoon

Miliumit, eli luufinnit

Miliumit ovat pieniä vaaleita näppylöitä, joita voi esiintyä jo vastasyntyneillä. Näppylät ovat keratiinilla täyttyneitä onteloita, ja ne voivat kehittyä lapsilla vajaasti kehittyneisiin talirauhasiin tai karvatuppiin ja aikuisilla muun muassa pinnallisen vaurion yhteydessä. Jopa puolella vastasyntyneistä esiintyy miliumeja. Tämän päivän tiedon mukaan miliumeja ei voi estää, mutta ne voidaan poistaa kosmetologilla tai lääkärillä terävän neulan avulla. Miliumit kuitenkin poistuvat tyypillisesti itsesään viikkojen tai kuukausien aikana. Myös kemiallisista kuorinnoista ja laserhoidoista voi olla apua.

Punoitus ja punastuminen

Ihon punoituksella kuvataan tapahtumaketjua, jossa ihon hiusverisuonet laajenevat yhtäkkiä aiheuttaen kasvojen, kaulan ja ylävartalon läiskämäisen punoituksen. Punoitus laskee yleensä minuuteissa ja tunneissa. Joskus punoitus voi muuttua pysyväksi. Punoitus voi olla fysiologista, jolloin laukaisijana toimii esimerkiksi ruumiillinen rasitus tai kuuma ympäristö. Se voi alkaa myös sosiaalisissa tilanteissa, jolloin taustalla voi olla mm. perinnöllinen taipumus. Sosiaalisiin tilanteisiin liittyvä punoitus on usein voimakkainta nuorena. Punoitusta voi aiheuttaa myös muut tekijät, kuten alkoholi, tietyt lääkkeet sekä tietyt sairaudet.

Jatkuvan punoituksen taustalla voi olla vaurio tai tulehdustila. Myös ympäristötekijät, infektiot tai liiallinen aurinkoaltistus voi vaikuttaa punoituksen syntyyn.

Muista nämä punoituksen hoidossa:

  • Ihonhoidon perusteet: säännöllinen puhdistus, kosteutus ja aurinkosuojaus

  • Ala tarkkailemaan ihoa: missä tilanteissa punoitus voimistuu? Ihon lehahteluita aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen ja välttäminen on olennainen osa hoitoa

  • Suosi hellävaraisia ja rauhoittavia tuotteita sekä hoitomenetelmiä

Teleangiektasia

Termillä teleangiektasia viitataan hiusverisuonten laajenemisesta aiheutuneisiin läiskiin iholla. Laajentuneista verisuonista käytetään myös usein termiä ”katkennut verisuoni” vaikka taustalla onkin verisuonten laajeneminen, ei katkeaminen. Yleisimpiä laajentuneet hiusverisuonet ovat kasvojen ja jalkojen alueella, mutta niitä voi esiintyä missä tahansa kehon osassa. Hiusverisuonten laajenemista voi tapahtua kenelle tahansa, missä tahansa iässä, mutta mm. perimä, runsas auringonotto, voimakkaat lämpötilamuutokset, raskaus, ruusufinni, alkoholi ja vauriot kuten mustelmat voivat lisätä riskiä.

Teleangiektasiaa voidaan hoitaa esimerkiksi paikallishoitovalmisteilla, injektioilla ja laserilla. Kotihoitotuotteissa käytetään usein punoitusta laskevia raaka-aineita, kuten aloe veraa.

Muista nämä teleangiektasian hoidossa:

  • Ihonhoidon perusteet: säännöllinen puhdistus, kosteutus ja aurinkosuojaus

  • Vältä voimakkaita lämpötilamuutoksia

  • Suosi hellävaraisia hoitomenetelmiä ja -tuotteita

Kuten jo alussa mainittiin, harvalla meistä on niin kutsuttu ”täydellinen iho” ja kaikki edellä mainitut ihon haasteet ovat hyvin yleisiä. Listalle mahtuisi paljon muitakin iho-ongelmia, mutta esimerkiksi erilaisia arpia ja pigmenttihäiriöitä tulemme käsittelemään myöhemmin. On kuitenkin tärkeä muistaa, miten suuri vaikutus pieneltäkin kuulostavilla iho-ongelmilla voi olla itsetuntoon. Ihoon liittyvässä keskustelussa ja oman ihon arvioinnissa on tärkeä muistaa armollisuus. Täydellisen ihon tavoittelu voi pidemmän päälle olla hyvinkin raskasta. Ehkä olisikin parempi tavoitella täydellisyyden sijaan hyvinvoivaa ja tervettä ihoa.

Sosiaalisessa mediassa näkyy yhä lisääntyvin määrin erilaisia julkaisuja, jossa tuodaan esiin normaalia ihoa. Suosittelen lämpimästi ottamaan seurantaan muun muassa #realskin ja #skinawereness. Ollaan armollisia itsellemme ja ihollemme! <3

Aurinkoisin terveisin,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

maanantai 1.3.2021

Ruusufinni - päivitetty katsaus


Ruusufinni on tuttu aihe blogissamme. Haluamme kuitenkin palata aiheeseen säännöllisesti, sillä kyseessä on ihotauti, josta opitaan jatkuvasti uutta. Ruusufinnissä kiinnostavaa on se, että ihotautia alettiin tutkia aktiivisesti vasta 2000-luvulla. Vaikka ihotauti tunnistettiin jo aiemmin, oli tutkimuksiin vaikea saada rahoitusta, sillä sen ajateltiin olevan "vain kosmeettinen haitta". Myöhemmin ruusufinni määriteltiin harvinaiseksi sairaudeksi, joka mahdollisti tutkimustyön räjähdysmäisen kasvun.

Mikä ruusufinni on?

Ruusufinni eli acne rosacea, on yleinen ja monimuotoinen kasvojen alueella oireileva ihotauti. Tyypillisesti aikuisiällä 30–50 vuoden iässä puhkeavaa ihotautia esiintyy Suomessakin jopa joka kymmenennellä. Ruusufinni tunnetaan kroonisena, kasvojen keskialueella oireilevana ihotautina, jolle tyypillistä on oireiden yllättävä ilmaantuminen ja vaihtelu muun muassa vuodenajan mukaan.


Ruusufinnin oireisiin luetaan muun muassa jatkuva punoitus, papulat, pustulat, lehahtelu, teleangiektasiat, rinofyyma, silmäoireet, ihotuntemukset, kuten kutina ja kuumotus sekä turvotus. Oireet voivat vaihdella potilaalla iän, taudin keston, toistuvuuden tai vuodenajan mukaan. Aiemmin ruusufinni on jaettu oireiden mukaan eri alatyyppeihin, mutta vuonna 2018 National Rosacea Societyn keräämä asiantuntijaryhmä kehotti luopumaan aiemmista alatyypeistä ja keskittymään yksilöllisesti potilaan oireisiin.

Ruusufinnin syntymekanismit

Ruusufinnin taustalla vaikuttaa useita tekijöitä, joiden yhteisvaikutusten uskotaan johtavan ihomuutosten syntyyn. Ruusufinnin taustalla on tunnistettu muutoksia immuunipuolustuksessa, tulehduksen säätelyssä, ihon mikrobiomissa, neuropeptideissä sekä verenkiertojärjestelmässä. Mekanismeja tutkitaan aktiivisesti ja tänä päivänä esimerkiksi tulehdusreaktioita pystytään kuvaamaan yksityiskohtaisesti.

Ruusufinnin oireiden tiedetään pahentuvan erilaisten laukaisevien tekijöiden, triggereiden vaikutuksesta. Tutkimuksissa on havaittu joitain hyvin yleisiä triggereitä, kuten UV-säteily, stressi, kuuma ilma, tuuli ja raskas liikunta. Triggerit ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä ja eri tekijät voivat laukaista eri ihmisillä hyvin eri tyyppisiä oireita. Laukaisevien tekijöiden tunnistaminen on yksilöllinen prosessi ja voi viedä aikaa, sillä joskus triggerin tunnistaminen on haastavaa.

Ruusufinni & ihonhoito


Ihonhoito on tärkeä osa ruusufinnin hoitoa. Oikeaoppisella ihonhoidolla voidaan hillitä ruusufinnin oireita ja pidentää aikaa oireiden ilmaantumisten välissä. Vaikka ihonhoidolla tiedetäänkin olevan tärkeä rooli ruusufinnin hoidossa, ei tutkimustietoa optimaalisista ihonhoitomenetelmistä tai -tuotteista vielä ole. Olennaista on huomioida muutamia ruusufinnin erikoispiirteitä. Ruusufinni-ihon tiedetään olevan hyvin reaktiivinen ja se voi ärsyyntyä tekijöistä, jotka eivät normaalilla iholla aiheuttaisi ihoärsytystä. Useiden normaalille iholle sopivien raaka-aineiden onkin huomattu aiheuttavan ruusufinni-iholla negatiivisia tuntemuksia, kuten pistelyä tai polttelua. Pistelyn ja polttelun lisäksi kosmetiikkavalmisteen sopimattomuudesta kertoo ulkoisten iho-oireiden pahentuminen.

1. Ihon puhdistaminen

Ruusufinnin itsehoidossa ihon puhdistamisen uskotaan olevan olennaisessa roolissa. Ihon puhdistamisella pyritään tasapainottamaan ihon mikrobiomia sekä poistamaan iholta talia ja ympäristön epäpuhtauksia. Ihon mikrobiomin tasapainottamista pidetään tärkeänä, sillä eri mikrobit, kuten Demodex talipunkit on liitetty ruusufinniin. Oikein valittu puhdistustuote voi rauhoittaa ihotuntemuksia, kuten pistelyä ja kuumotusta.

  • Suosi hellävaraisia puhdistustuotteita: liian voimakkaat puhdistustuotteet voivat vaurioittaa ihon läpäisyestettä ja lisätä ihoärsytyksiä

  • Suosi tuotteita, joiden pH on lähellä ihon pH:ta (noin 5,5): pH:n vaihtelut voivat häiritä ihon läpäisyesteen toimintaa

  • Käytä kasvojen puhdistuksessa kädenlämpöistä vettä

2. Ihon kosteuttaminen

Iho-oireiden hillitsemiseen voi saada apua myös kosteusvoiteista. Sopivan kosteusvoiteen käytöllä vähennetään iholta pois haihtuvan veden määrää, parannetaan ihon läpäisyesteen toimintaa ja vähennetään kuivuutta. Ihon läpäisyesteen vahvistaminen voi vähentää myös ihoreaktioiden määrää ja ihon herkkyyttä sekä parantaa lääkeaineiden sietokykyä.

  • Vältä ainesosia, joilla on suurempi riski aiheuttaa ihoärsytyksiä: esim. hajusteet

  • Suosi minimalistisia tuotteita

  • Vältä aktivoivia ainesosia: esim. erilaiset hapot, retinoli...

  • Vältä iholle voimakkaan kalvon muodostavia tuotteita

3. Ihon suojaaminen auringolta

Kolmas tärkeä kosmetiikkaryhmä ruusufinnin hoidossa on aurinkosuojatuotteet. Päivittäistä aurinkosuojausta pidetään tärkeänä osana ruusufinnin hoitoa, sillä UV-säteilyn tiedetään olevan yleinen triggeri. Haastavaa aurinkosuojauksesta tekee kuitenkin se, että moni tuote markkinoilla aiheuttaa ihoärsytystä ruusufinni-iholla.

  • Suosi fysikaalisia aurinkosuoja-aineita (titaanidioksidi ja sinkkioksidi)

  • Aurinkosuojatuotteet, jotka sisältävät silikonijohdannaisia, voivat ennaltaehkäistä ihoärsytyksiä

  • Suosi korkean suojakertoimen omaavia tuotteita

  • Huolehdi, että tuote suojaa sekä UVA-, että UVB-säteiltä

4. Ihon meikkaaminen

Ruusufinnin iho-oireita voi tarvittaessa myös häivyttää meikin avulla. Peittomeikkauksessa hyödynnetään värioppia sekä runsaspigmenttisiä tuotteita. Meikissä on hyvä käyttää hellävaraisia otteita, sillä rajut ja voimakkaat otteet voivat ärsyttää ihoa ja tuntua epämiellyttäviltä.

  • Suosi runsaspigmenttisiä tuotteita

  • Muista värioppi: vihreää pigmenttiä sisältävät tuotteet auttavat häivyttämään punoitusta

  • Vältä meikkaamista, jos iho on arka

  • Suosi kevyitä, taputtelevia liikkeitä

  • Poista meikki huolellisesti ja hellävaraisesti

Lopuksi

Tänä päivänä tiedetään, että ruusufinni vaikuttaa voimakkaasti kaikkiin elämän osa-alueisiin. Onkin tärkeää, että tarjolla olisi mahdollisimman paljon tukea ja apua. Havainnot ihotaudin psyykkisistä vaikutuksista alleviivaavat sitä, että kenenkään ihotautia tai sen aiheuttamia tunteita ei missään tilanteessa saa vähätellä.

Ihonhoitoon liittyviä kysymyksiä voit aina lähettää meille sähköpostitse tai puhelimitse. Autamme parhaamme mukaan <3


Aurinkoisin terveisin,

Tuuli / kauneushoitola Isla

maanantai 1.2.2021

Perioraalidermatiitti, POD

Suunympärysihottumanakin tunnettu perioraalidermatiitti koskettaa monia. Ruusufinnin kanssa samaan tautiperheeseen kuuluva ihotauti oireilee suun, leuan, nenänpielten ja silmien ulkonurkkien alueella punoituksena ja pieninä näppylöinä. Osalla potilaista oireisiin liittyy myös ihon polttelu ja kutina. Yleisimmin 16–45-vuotiailla naisilla esiintyvä ihotauti voidaan sekoittaa helposti muihin ihotauteihin, kuten ruusufinniin, akneen tai tali-ihottumaan. Kyseessä on monin osin tuntematon ihotauti, eikä sen syntymekanismeista vielä tiedetä paljoakaan. Ensimmäiset merkinnät perioraalidermatiitista on vuodelta 1957, jolloin siihen viitattiin termillä “light-sensitive seborrhoeid”.

Ihotaudin syntymekanismeja on tutkittu jonkin verran, mutta tarkkaa tietoa ei vielä ole. Sen sijaan lukuisat tekijät ovat herättäneet tutkijoiden mielenkiinnon. Yleisin perioraalidermatiittiin liitetty taustatekijä on kortisonivalmisteiden käyttö. Vaikka kostisonivalmisteiden käyttö ei vaikutakaan kaikkien potilaiden oireiden taustalla, on se monessa tapauksessa yhdistetty perioraalidermatiittiin. Tarkkaa syytä tähän ei vielä tiedetä, vaikka epäillään, että siihen liittyisi kortisonivalmisteiden vaikutukset ihon suojabärrieriin sekä karvatuppien mikrobiomiin.

Kortisonivalmisteiden lisäksi perioraalidermatiitin taustatekijäksi epäillään heikentynyttä ihon suojabärrieriä. Myös iholla esiintyvät Candida Albicans-hiivat, Demodex-talipunkit sekä fusiform bakteerit ovat herättäneet tutkijoiden mielenkiinnon. Kyseisten mikrobien osallisuutta ei ole voitu todistaa aukottomasti, mutta niitä kaikkia on havaittu tutkimuksissa oirealueilla.

Kortisonin, ihon suojabärrierin sekä mikrobien lisäksi perioraalidermatiittiin on yhdistetty kosmetiikkatuotteet, ympäristötekijät sekä hormonaaliset tekijät. Hormonaaliset tekijät yhdistettiin perioraalidermatiittiin, kun ihotaudin huomattiin koskettavan enemmän naisia. Lisäksi oireiden huomattiin pahenevan osalla juuri ennen kuukautisia tai hormoniehkäisyvalmisteiden käytön yhteydessä. Ympäristötekijöistä erityisesti UV-säteilyn sekä voimakkaan tuulen vaikutusta on korostettu.

Epäiltyjä on siis monia, mutta yleistettävää ja luotettavaa tietoa vain vähän. Osalla ihotaudin taustalla voi vaikuttaa eri tekijät ja myös oireita pahentavat tekijät ovat yksilöllisiä. On hyvin kiinnostavaa seurata, mitä uutta opimme perioraalidermatiitista tulevaisuudessa tutkimustyön edetessä.

Perioraalidermatiitin hoito

Perioraalidermatiitin hoitoon ei ole olemassa yhtä, kaikille tehoavaa hoitomenetelmää. Hoidossa käytetään sekä sisäisesti, että ulkoisesti käytettäviä hoitomenetelmiä, jotka lääkäri valitsee aina yksilöllisesti. Hoitosuunnitelmaa tehdessä huomioidaan oireiden vaikeusaste, ikä, sukupuoli ja muut yksilölliset tekijät. On hyvä muistaa, että hoitovaste ei ala heti, vaan esimerkiksi ulkoisesti käytettävien valmisteiden teho voi näkyä vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua aloituksesta. Tyypillisesti heti hoidon alussa päädytään lopettamaan mahdollisen kortisonivalmisteen käyttö.

Yksi tärkeä teema perioraalidermatiitin hoidossa on iho-oireita laukaisevien tekijöiden välttäminen. Hoidossa pyritään siihen, että oireita laukaisevat tekijät opittaisiin tunnistamaan. Tekijöiden tunnistamisessa voi hyödyntää esimerkiksi ruusufinninkin hoidossa käytettyä oirepäiväkirjaa, johon kirjataan ylös ihon oireilu sekä mahdolliset laukaisevat tekijät.

Perioraalidermatiiitti ja ihonhoito

Kosmetiikkaa epäillään yhdeksi perioraalidermatiitin taustalla vaikuttavaksi tekijäksi. Vaikka se ei välttämättä olekaan oireiden varsinainen syy, voi kosmetiikka pahentaa oireita ja lisätä ihoärsytystä. Erityisesti runsas kosmetiikan käyttö, iholle okkluusion eli kalvon muodostavat tuotteet, korkean aurinkosuojan omaavat tuotteet sekä fluoripitoiset tuotteet on yhdistetty perioraalidermatiittiin.

Oireiden hillitsemiseksi suositellaan vähentämään kosmetiikan käyttö minimiin ja valitsemaan mahdollisemman hellävaraiset ja herkälle iholle soveltuvat tuotteet. Tuotteiden käytön vähentäminen minimiin on erityisen tärkeää silloin, jos niiden epäillään laukaisevan iho-oireet. Vastaavissa tapauksissa suositellaan siirtymään mahdollisimman yksinkertaisiin ja vähän apuaineita, kuten hajusteita ja säilöntäaineita sisältäviin tuotteisiin.

Vältä näitä:

  • runsas kosmetiikan käyttö

  • apuaineet (hajusteet, säilöntäaineet...)

  • okklusion muodostavat tuotteet (esim. parafiinia sisältävät tuotteet)

Vaikka suosituksia kosmetiikan käyttöön onkin annettu, on tärkeää muistaa yksilöllisyys. Kaikilla kosmetiikka ei välttämättä aiheuta lainkaan oireiden pahenemista, kun taas osalla kaikki tuotteet tuntuvat ärsyttävän. Yleisistä ohjeista onkin apua erityisesti silloin, kun sopivien tuotteiden valinta tuntuu vaikealta. Kannattaa myös perehtyä aiempaan blogikirjoitukseemme herkän ihon hoitoon liittyen, sillä samojen vinkkien hyödyntämisestä voi olla apua myös perioraalidermatiitin kohdalla.

Kosmetologi aloittaa perioraalidermatiitti-ihon hoidon aina hyvin varovaisesti, välttäen aktivoivia ja mahdollisesti ihon tilaa pahentavia hoitomenetelmiä ja -tuotteita. Alkuun hoidossa käytetään mahdollisimman mietoja tuotteita ja menetelmiä ja pikkuhiljaa opitaan tuntemaan ihoa ja sen reagointitapaa. Sitä kautta löydämme iholle sopivat tuotteet ja hoitomenetelmät, samalla minimoiden ikävien ärsytysreaktioiden riskiä.

Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan, mitä uutta perioraalidermatiitista tulemme oppimaan tulevien tutkimusten myötä. Lisätieto on todella tarpeen, sillä perioraalidermatiitti koskettaa monia!

Talvisin terveisin,

Tuuli / kauneushoitola Isla

lauantai 2.1.2021

Ihonhoidon kulmakivet: kuorinta


Viime toukokuussa blogissa käsiteltiin ihonhoidon kulmakiviä, puhdistusta ja kosteutusta. Kirjoituksessa tuotiin esiin näiden kahden vaiheen tärkeys ihon hyvän kunnon ylläpitämiseksi. Puhdistuksen ja kosteutuksen lisäksi ihonhoitoon liitetään kuitenkin paljon muutakin. Kaikkien eri tuoteryhmien tarkoituksia ja vaikutuksia on mahdotonta käsitellä samassa kirjoituksessa, sillä asiaa on hyvin paljon. Vuoden 2021 ensimmäisenä kuukautena otammekin käsittelyyn erään hyvin suositun tuoteperheen: kuorinnat.


Havaintoja ihon kuorimisesta on löydetty jo Muinaisen Egyptin ajalta. Historiallisessa sivilisaatiossa kylvettiin hapanmaidossa, jotta ihosta tulisi pehmeän ja miellyttävän tuntuinen. Hapanmaitokylpyjen salaisuus piili hapanmaidon sisältämässä ihoa kuorivassa aineessa: maitohapossa. Lisäksi ihon kuorintaan käytettiin muun muassa alabasteri kiveä, suolaa sekä eläinperäisiä öljyjä. Näillä kaikilla tavoiteltiin miellyttävän tunnun lisäksi kosmeettisesti “elegantimpaa” ulkonäköä. Paljon myöhemmin, 1900-luvun alussa havaittiin tiettyjen kuorivien aineiden teho aknearpien hoidossa ja kemiallisten kuorintojen aikakausi alkoi. Kautta historian tavoite on kuitenkin pysynyt samana: kuorinnan avulla pyritään parantamaan ihon ulkonäköä.

Ihon kuoriminen - onko se tarpeellista?


Kauneushoitoloiden ja lääkäriasemien palveluvalikoimista löytyy useita tehokkaita hoitoja, joiden avulla ihoa kuoritaan. Mutta entä ihon kuoriminen kotona, onko se tarpeellista? Kotona tehtävillä kuorinnoilla vaikutetaan ihon ylimpään kerrokseen, epidermikseen. Epidermis on kerrostunutta epiteeliä, ja sen pääasiallinen tehtävä on suojata elimistöämme ulkoisilta haittatekijöiltä. Epidermis uusiutuu tyvisolujen jakautuessa sen alimmassa kerroksessa ja yllä olevien solujen noustessa kohti ihon pintaa. Solujen noustessa ihon pintaan, ne menettävät tumansa ja täyttyvät keratiinilla. Ylimmät solut muodostavat tärkeän suojan ympäristöä vastaan yhdessä soluväliaineen kanssa. Solut hilseilevät pois ihon pinnalta uusien solujen noustessa tilalle.


Kuorimalla ihoa, vaikutamme pääsääntöisesti solujen pois hilseilyyn. Kuorinnan avulla poistamme tätä niin kutsuttua ”kuollutta ihosolukkoa” ihon pinnalta. Poistamalla soluja epidermiksen pinnalta, ihon pinnasta tulee miellyttävän tuntuinen ja näköinen. Samalla vaikutetaan epidermiksen uusiutumisprosessiin, sillä poistamalla pinnan soluja, aktivoidaan solujakautumista alimmassa kerroksessa.


Kuorinnan vaikutuksia:

  • Epäpuhdas iho – poistamalla epidermiksen ylimpiä soluja voidaan ennaltaehkäistä tukkeumien muodostumista

  • Pintakuiva iho – poistamalla epidermiksen ylimpiä soluja lisätään kosteuttavien ainesosien imeytymistä ihoon

  • Ikääntynyt iho – ikääntyneellä iholla solujen poishilseily voi olla hitaampaa ja solukerrosten määrä kasvaa. Kuorinnan avulla aktivoidaan ihon uusiutumista ja poistetaan ylimääräisiä solukerroksia

  • Valovaurioitunut iho – kuorinnalla kiihdytetään ihon uusiutumista, jolloin epätasaisesti kertynyt melaniinipigmentti nousee nopeammin pois ihosta


Kuorimalla ihoa saadaan ihosta siis tasainen, pehmeä ja kirkas. Jos solut eivät ole syystä tai toisesta päässeet hilseilemään normaalisti pois ihon pinnalta, voi iho näyttää samealta ja harmaalta. Arpien, ryppyjen ja juonteiden sekä pigmenttimuutosten hoidossa ammattilaisten tekemillä tehokkaammilla kuorinnoilla saadaan parempia tuloksia, sillä ongelma on usein ihon pintaa syvemmällä, eikä ihon uusiutumisen aktivoinnilla välttämättä ole ongelmaan riittävää vaikutusta.

Eri ihotaudit ja -ongelmat vaikuttavat kuorimisen tarpeeseen. Esimerkiksi aknen hoidossa kemiallisia kuorintoja pidetään potentiaalisena hoitovaihtoehtona. Tässä toki viitataan ammattilaisten tekemiin kemiallisiin kuorintoihin, mutta on todettu, että akneiho voi hyötyä tuotteista, jotka sisältävät kemiallisissa kuorinnoissa käytettäväiä aineita, kuten salisyylihappoa tai glykolihappoa. Ihotautien, kuten ruusufinnin, atooppisen ekseeman, seborrooisen ekseeman ja psoriaasin kohdalla ihon kuorimiseen liittyy tiettyjä erityishuomioita. Kaikki edellä mainitut ihotaudit ovat tyypillisesti herkästi ja arvaamattomasti reagoivia, jonka vuoksi kuorinnan vaikutuksen arvioiminen voi olla haastavaa. Esimerkiksi kemialliset kuorinnat voivat pahentaa näiden ihotautien tilaa ja iho saattaa reagoida ärtymällä ja punoittamalla voimakkaasti. Kuorintoja kannattaakin kokeilla varovaisesti ja aloittaa kokeilu hellävaraisilla tuotteilla.

Ihon kuorintaan voi vaikuttaa myös tiettyjen lääkevalmisteiden käyttö. Esimerkiksi tiettyjen aknelääkkeiden kanssa ihoa ei suositella kuorittavan, sillä iho ohenee voimakkaasti lääkkeen käytön aikana. Lääkäriltä on hyvä kysyä mielipide ihon kuorimiseen, etenkin kun käyttöön otetaan uusi lääke.

Kuorinnan valinta

Erilaisia kuorinta-aineita löytyy markkinoilta paljon. Kotikäyttöön suunnatut kuorinnat ovat tyypillisesti hellävaraisia ja kuten aina, Euroopassa vaatimuksena on, että kosmetiikkatuotteet ovat käyttäjälleen turvallisia. Kuorinnat voidaan ryhmitellä niissä käytettyjen kuorivien ainesosien mukaan mekaanisiin kuorintoihin, entsymaattisiin kuorintoihin ja kemiallisiin kuorintoihin. Lisäksi kuorintoihin voidaan käyttää erilaisia laitteita ja muita erikoismenetelmiä, mutta nämä ovat usein vain ammattilaisten käytössä.

Mekaaninen kuorinta: mekaanisissa kuorinnoissa on yksi tai useampi fysikaalisesti kuoriva ainesosa. Raemaiset ainesosat kuorivat soluja pois ihon pinnalla mekaanisen hankauksen avulla. Tuotteet usein levitetään sormin, jonka jälkeen tuotetta pyöritellään iholla sormenpäitä käyttäen. Mekaaninen kuorinta sopii monelle, mutta herkän ja ohuen ihon hoidossa sitä kannattaa välttää, sillä mekaaninen hankaus voi olla liian voimakas ja aiheuttaa ihon ärtymistä.

Entsymaattinen kuorinta: entsymaattinen kuorinta on usein hyvä valinta herkän ihon hoitoon. Kyseisten kuorintojen kuorivina aineina toimivat entsyymit. Entsyymit hajottavat ihon pintakerroksen solujen välisiä liitoksia, jonka avulla solujen poishilseily helpottuu. Yleisiä kuorinnoissa käytettäviä entsyymejä ovat papaijasta saatava papaiini sekä ananaksesta saatava bromelaiini.

Kemiallinen kuorinta: kemiallisissa kuorinnoissa kuorivana ainesosana on yksi tai useampi happo. Kuluttajille suunnatut kemialliset kuorinnat ovat mietoja. Yleisesti käytettyjä happoja ovat AHA-hapot ja BHA-hapot. AHA-hapoista hyvin tunnettuja ovat erityisesti glykoli- ja maitohappo, jotka muun muassa vaikuttavat epidermiksen uusiutumisprosessiin. BHA-hapoista tunnetuin on salisyylihappo, joka muun muassa rauhoittaa tulehduksia ja estää huokosten tukkiutumista.

Kuinka usein ihoa kannattaa kuoria?

Yeisesti kysytty kysymys on, kuinka usein ihoa kannattaisi kuoria. Yhtä ainutta selkeää vastausta ei ole ja tieto vaihtelee lähteittäin muutamasta päivästä viikkoihin. Ehkä onkin hyvä pitää mielessä se, miten kuorinta vaikuttaa ihoon: se poistaa ihon pinnalta solukkoa. Epidermiksen solun matka alimmasta kerroksesta ylimpään vie noin 28 päivää, jonka jälkeen se hilseilee luonnollisesti pois ihon pinnalta. Kuorimalla ihon pintaa poistamme pintakerroksen soluja ihon luonnollista prosessia aiemmin. Tämä herättää ajatuksen siitä, että ihon liian tiheä kuoriminen ei välttämättä ole hyväksi, sillä epidermiksen pintakerroksen soluilla on tärkeä tehtävä elimistömme hyvinvoinnin kannalta. Tyypillisin kauneudenhoitoalalla nähtävä suositus on, että ihoa kannattaisi kuoria noin 1–2 viikon välein.

Kuorimalla ihon pintaa saamme siis vaikutettua ihon tuntuun ja ulkonäköön. Kuorinnan valintaan vaikuttaa moni asia, kuten ihon kunto, ihotyyppi ja käyttäjän mieltymykset. Markkinoilta löytyy lukuisia erilaisia valmisteista, josta jokainen varmasti löytää itselleen mieluisen vaihtoehdon. Kannattaa aina kysyä ammattilaiselta apua, mikäli sopivan tuotteen valinta mietityttää. Erityisesti erilaisten iho-ongelmien kohdalla on hyvä kysyä tuotesarjan edustajan mielipidettä. Kuten yllä mainittiin, voi esimerkiksi herkästi reagoiva iho ärtyä liian voimakkaasta kuorinnasta. Muista aina kuorinnan jälkeen huolehtia riittävästä ihon kosteuttamisesta ja aurinkosuojauksesta.

Haastavampien iho-ongelmien hoidoista eri kuorintamenetelmillä kannattaa kysyä lääkäriltä tai kosmetologilta. Voimakkaammilla kuorinnoilla voidaan hoitaa muun muassa arpia, pigmenttihäiriöitä sekä ikääntymismuutoksia.

Ihanaa alkanutta vuotta 2021!

-Tuuli / kauneushoitola Isla

keskiviikko 28.10.2020

Ihonhoito talvella

Syksy on saapunut ja ilmat viilenneet. Lämpötilan ja ilmankosteuden muutosten sekä monen muun tekijän, kuten tuulen vaikutukset näkyvät myös ihossamme. Marraskuun teemana onkin syksyn ja talven aiheuttamat muutokset ihossa sekä ihonhoitorutiinien päivittäminen vuodenaikaan sopivaksi.

Kylmän ilman vaikutuksia ihoon on tutkittu jonkin verran ja niistä saadut tulokset ovat hyvin kiinnostavaa luettavaa. Tutkimuksissa on muun muassa vertailtu sitä, millaisia erilaisia haasteita iho kohtaa viileässä ilmastossa verrattuna lämpimämpiin olosuhteisiin. Talven haastavat ilmasto-olosuhteet aiheuttavat tyypillisesti ihon voimakasta kuivumista ja kutinaa sekä ekseeman pahenemista ekseemapotilailla.

Talven aiheuttamat muutokset ihossa

Mitä ihossa sitten konkreettisesti tapahtuu? Muutoksia on runsaasti. Esimerkiksi tulehdusten välittäjäaineiden, stressihormonin sekä tiettyjen immuunisolujen määrä ihossa lisääntyy, jonka vuoksi iho on talvella reaktiivisempi ulkoisia ärsykkeitä ja allergeeneja vastaan. Iho voi siis olla normaalia herkempi ja reagoida tekijöihin, jotka eivät normaalitilassa aiheuttaisi reaktiota.

Lisäksi vuodenaika vaikuttaa ihon kosteustasapainon ylläpitoon osallistuvien tekijöiden toimintaan. Talvella ihon pintakerroksessa esiintyy normaalia vähemmän ihon suojaan osallistuvia rasva-aineita sekä niin kutsuttua NMF:ää (natural moisture factor). NMF on ihon kosteustasapainoon vaikuttava eri aineiden seos, joka suojaa ihoa ja estää ihon kuivumista. Rasva-aineiden ja NMF:n alhainen pitoisuus heikentää ihon suojaa, joka lisää iholta pois haihtuvan veden määrää. Heikentynyt suoja vaikuttaa myös omalta osaltaan ihon herkempään reagointitaipumukseen.

Ihon rakenteellisten muutosten lisäksi ulkoiset tekijät tuovat oman haasteensa. Ulkoisiin tekijöihin kuuluu luonnollisesti kylmä ilma, mutta myös alhainen ilmankosteus ja tuuli. Ihmiset ovat herkkiä pienillekin lämpötilamuutoksille ja iholla muutokset voivat voimistaa kutinan tunnetta ja vaikuttaa iholta pois haihtuvan veden määrään. Sisätilojen voimakas lämmittäminen puolestaan laskee ilmankosteutta, joka heikentää ihon suojabärrieriä ja voi aiheuttaa tulehdusten syntyyn vaikuttavien tekijöiden aktivoitumista, kutinaa ja kuivuutta. Lisäksi kuiva ilma vaikuttaa solujen välisiin liitoksiin. Kuivassa ilmassa liitokset eivät hajoa yhtä helposti ja solujen luonnollinen hilseily vähenee. Näin ollen iholle voi kertyä paksu solukerros, joka tuntuu karhealta ja kuivalta. Iholle optimaalisin ilmankosteus on tutkimusten mukaan 25–60 % paikkeilla, joista 45 % pidetään parhaimpana. Sekä sisätilojen lämmitys, että ulkona odottava kylmyys siis vaikuttavat ihoon negatiivisesti. Talvella lisää haastetta tuo tuuli, joka vähentää ihon kosteuspitoisuutta ja lisää haihtuvan veden määrää.

Ihon hoitamiseen ja suojaamiseen onkin kiinnitettävä erityisen paljon huomiota, jotta iho pysyisi ehjänä, eikä rikkoutuisi voimakkaan kuivumisen vuoksi. Ilmankosteuden lisääminen ja oikeat ihonhoitotuotteet voivat olla avuksi kuivuuden hillitsemisessä. Ilmankosteuteen voi vaikuttaa laskemalla lämmitystä muutamalla asteella. Lisäksi päivittäinen ulkoilu vähentää alhaiselle ilmankosteudelle altistumisen määrää. Ulkoillessa iho kannattaa suojata mahdollisuuksien mukaan vaatteilla. Suojaaminen on tärkeää, sillä kylmä ilma voi aiheuttaa paljon vakavampiakin ongelmia, kuin voimakkaan kuivumisen. Esimerkkeinä toimivat muun muassa jopa kudosvaurioihin johtavat paleltumat sekä muut kylmästä johtuvat muutokset, kuten marmori-iho. Vaatetus on tärkeässä roolissa näiden muutosten ennaltaehkäisyssä!

Ihonhoito talvella

Ihonhoitorutiineja voi olla syytä päivittää talviaikaan, jos koet ihosi kuivuvan ja ärtyvän helpommin. Heikentyneen suojabärrierin vuoksi ihonhoidossa kannattaa keskittyä hellävaraiseen hoitoon. Suosi mietoja puhdistustuotteita ja vältä ihon liiallista kuorimista. Ihon ollessa muutenkin koetuksella, ei sitä ole tarvetta rasittaa lisää ulkoisesti käyttämällä turhan voimakkaita hoitotuotteita.

Hoitovoide voi olla tarpeen vaihtaa koostumukseltaan hieman paksumpaan, sillä iho kaipaa enemmän rasva-aineita ja kosteuttavia aineita. Hoitovoide kannattaa levittää pakkaspäivinä niin, että se ehtii imeytyä kunnolla ennen ulos menoa, sillä kostea voide saattaa jäätyä pakkasessa. Osalla onkin lapsuusmuistoja ajalta, jolloin pakkaseen tavattiin laittaa ihon suojaksi paksu kerros vaseliinimaista voidetta. Voiteen jäätyminen on aiheuttanut monelle iholle pysyvää punoitusta, eli teho on ollut toivotusta päinvastainen. Ihon kotihoitoon voi myös lisätä hoitavat ja kosteuttavat naamiot. Osa kosteuttavista naamiosta voidaan jättää vaikuttamaan yön ajaksi, jos iho tuntuu erityisen kuivalta. Muista kuitenkin tarkistaa asia, ennen kuin jätät tuotteen vaikuttamaan koko yöksi.

Myös kosmetologin vartalo- ja kasvohoitopalveluista voit saada apua ihon kuivuuteen ja ärtyneisyyteen. Jo pelkästään hieronta hoitavalla öljyllä pehmittää ihon pintaa ja jättää ihon ihanan sileäksi ja hoidetuksi. Jos iho on hyvin ärtynyt, jätetään voimakkaat tuotteet ja hoitomenetelmät väliin ja keskitytään ihon vahvistamiseen ja kosteuttamiseen.

Jos kaipaat vinkkejä ihonhoitoon talvella, älä epäröi olla yhteydessä!

-Tuuli / kauneushoitola Isla


Keskiviikko 7.10

Kokemuksia atooppisen ekseeman kanssa elämisestä

Tällä kertaa on minun, Tuulin, vuoro jakaa oma kokemukseni ihotaudin kanssa elämisestä. Minun ihotautini on monelle tuttu atooppinen ekseema . Olen lapsesta asti ollut moniallergikko ja myös iho-oireet ovat olleet matkassa mukana pienestä pitäen. Pääsääntöisesti lapsuudessani ihoni oireili olemalla hyvin kuiva ja ajoittain siinä esiintyi myös ekseemaa. Ensimmäiset selkeät muistoni atooppisesta ekseemasta alkavat teini-iästäni. Ekseema alkoi oireilla vyötärön ja lantion kohdalla, kutisevina ja hilseilevinä läiskinä. Herkässä iässä häpesin iho-oireita kovasti, enkä puhunut niistä edes perheelleni. Hiippailin lääkekaapillemme kaikessa hiljaisuudessa hakemaan hyttysenpuremia varten ostettua hydrokortisonia. Hydrokortisoni ei oireisiin auttanut, enkä pystynyt vastustamaan kiusausta, vaan päädyin raapimaan ekseema-alueita paljon. Ajan kanssa oireet alkoivat onnekseni helpottaa, mutta lantiolleni ja vyötärölle jäi mustelmaa muistuttavat arvet. Tätä seurasi taas rauhallisempi aika, joskin arvet edelleen vaivasivat minua usean vuoden ajan.

Kosmetologiopintojen aikana atooppinen ekseema puhkesi taas, tällä kertaa kasvojen alueelle. Alkoi hyvin hämmentävä ajanjakso, jolloin en tiennyt mitä ihoni tekee ja milloin. Muistan esimerkiksi kerran, kun aamulla herätessäni silmien ympärillä oleva ekseema oli turvonnut niin pahasti, etten saanut silmiä kunnolla auki. Tällöin uskaltauduin ensimmäistä kertaa hakemaan ammattiapua. Ihana ihotautilääkäri ohjeisti minua ekseeman hoidossa ja sain reseptin sekä perusvoiteeseen, että kortisonivoiteeseen. Oikeanlainen hoito auttoi ja kasvojen alueen oireilu helpotti. Valitettavasti atooppisella ekseemalla on kuitenkin arvaamaton luonne ja paremman ajanjakson jälkeen ekseema puhkesi taas: tällä kertaa käsiini. Oireet alkoivat lievinä työelämään siirtymisen jälkeen, mutta alkoivat tasaisesti pahentua. Kun olin työskennellyt kosmetologina vajaan parin vuoden ajan, oli käsiekseemani jo paha. Aiemmin saaneeni voiteet eivät enää auttaneet ja ekseema vaivasi minua paljon. Lopulta hakeuduin jälleen ihotautilääkärille. Sain ihotautilääkäriltä tuomion, että minun pitäisi vaihtaa alaa. Tieto oli minulle suuri järkytys. Muistan tuijottaneeni lausuntoa ja ohjeita Kelan tukemaan uudelleenkoulutukseen itku kurkussa.

Asian prosessoiminen vei paljon aikaa ja ilokseni lääkärin määräämä vahvempi kortisonivoide alkoi auttaa. Olin aiemmin huomannut, että ekseema oli pahin alueilla, joihin annostelin hoidoissa käyttämiäni tuotteita. Kun perehdyin tarkemmin tuotteiden ainesosiin, ymmärsin, etteivät ne ainakaan helpota ekseemaani. Vaihdoin työpaikkaa ja uudessa roolissani en tehnyt pelkästään hoitoja. Vähentynyt veden käyttö ja vahva kortisonivoide lopulta paransivat käsiekseemani täysin. Olen siitä hetkestä asti myös välttänyt tuotteita, jotka sisältävät tiettyjä, itselleni sopimattomia ainesosia. Käsiekseema ei ole palannut ja toivon todella, että se pysyykin poissa.

Kun kädet oli saatu kuntoon, ekseema palasi kasvoilleni, suun ympärille. En tälläkään kertaa hakenut heti apua, vaan yritin hoitaa ihoa erilaisilla tuotteilla ja vaihtoehtoisilla menetelmillä. Usean kuukauden tuskastelun jälkeen kuitenkin päätin hakea apua. Ihotautilääkäri määräsi minulle uudet paikallishoitovalmisteet, joiden avulla sain ekseeman taas kuriin.

Nyt ekseemani on ollut rauhallisessa tilassa jo vuoden päivät. Jännityksellä odotan, milloin ja minne se seuraavaksi puhkeaa. Oma ihotautimatkani on vaikuttanut ajoittain mielialaani voimakkaasti. Olen myös kokenut ulkopuoliset ohjeet eri ihonhoitotuotteista ja -menetelmistä hyvin raskaina. Välillä tuntuu, että muiden on hyvin vaikea ymmärtää, että sitä kyllä yrittää kokeilla kaikkea. Valitettavasti se ei aina kuitenkaan riitä. Tämä on muovannut myös omaa lähestymistapaani. Olen pyrkinyt perehtymään paljon eri ihotautien hoitoon niin lääkinnällisestä, kuin vaihtoehtoisestakin näkökulmasta. Uskon, että jokainen iho on erilainen, eikä sama hoitomenetelmä välttämättä toimi kaikilla. Sen vuoksi en itse halua tyrkyttää kenellekään koskaan mitään ”faktana” tai luvata jonkin tuotteen tai menetelmän auttavan 100 % varmuudella. Sen sijaan toivon, että jokaisella ihotauteja sairastavalla olisi ympärillä tukea ja ihmisiä, jotka jaksavat kuunnella, kun ihotauti aiheuttaa turhautumista.

Joskus parasta apua on vaan se, että saa tuoda esiin sen kaiken harmin, häpeän ja pahan mielen, mikä ihotauteihin liittyy. Lisääntynyt tieto ihotaudeista ja niiden yleisyydestä ja taustasta on helpottanut omaa arkeani. Ymmärrän entistä paremmin sen, kuinka ihotaudit voivat puhjeta kenelle tahansa, milloin tahansa. Ihotautien parissa työskentely on minulle sydämen asia ja toivon, että se välittyy asiakkaillemme.

Terveisin,

Tuuli

Keskiviikko 30.9.2020

Atooppinen ekseema

Syksy ja viilenevä ilma vaikuttaa moneen ihotautiin pahentavasti. Yksi talviaikaan tunnetusti paheneva ihotauti on atooppinen ekseema. Monelle tuttu atooppinen ekseema on pitkäkestoinen tai toistuva, voimakkaasti kutiseva ihotauti. Ihotaudin oireet pahenevat usein yllättäen ja pahenemisvaiheiden ennustaminen on haastavaa. Suomessa atooppinen ekseema on yksi yleisimmistä ihotaudeista ja sitä esiintyy väestössä 10–20 prosentilla jossain elämän vaiheessa.

Noin puolilla atooppinen ekseema puhkeaa varhaislapsuudessa ja noin neljäsosalla ekseema jatkuu aikuisikään tai läpi elämän. Atooppisessa ekseemassa esiintyy ihottuma-alueita, jotka ovat tyypillisesti punoittavia ja voimakkaasti kutisevia. Lisäksi alueella voi esiintyä tulehdusta, ihorikkoja, raapimisjälkiä sekä jäkälöitymistä. Atooppista ekseemaa sairastavilla esiintyy ekseeman lisäksi usein myös ihon kuivuutta. Kuivaa ihoa, jolla ei esiinny ekseemaa kutsutaan atooppiseksi ihoksi. Atooppisen ihon tunnusmerkkejä ovat ihon kalpeus, paksuhko tuntu sekä lievä hilseily.

Atooppisen ekseeman taustalla vaikuttaa monta tekijää, joiden yhteisvaikutus laukaisee ihotaudin oireet. Yhteisvaikutus aktivoi tulehdussoluja ja iholla alkaa esiintyä kutinaa, kuivuutta ja tulehtuneisuutta. Nykytiedon valossa yhden merkittävimmän taustatekijän uskotaan olevan ihon läpäisyesteen heikentynyt toiminta. Ihon läpäisyesteen tehtävänä on estää veden haihtumista ihosta ja ympäristön haittatekijöiden tunkeutumista elimistöön. Kun ihon läpäisyesteen toiminta heikkenee, lisääntyy ihosta haihtuvan veden määrä. Tämä johtaa ihon voimakkaaseen kuivumiseen. Lisäksi tulehduksia aiheuttavien virusten ja bakteerien pääsy ihoon helpottuu.

Läpäisyesteen heikentyneeseen toimintaan vaikuttaa tiettyjen läpäisyesteen rakennusaineiden vähäinen määrä. Tutkimuksissa on havaittu, että atooppisessa ekseemassa rasva-aineenvaihdunnan häiriintyminen on johtanut muun muassa alhaiseen keramidimäärään. Keramidit ovat tärkeä osa hyvin toimivaa ihon läpäisyestettä, joten alhainen määrä vaikuttaa voimakkaasti läpäisyesteen toimintaan. Tutkimuksissa on havaittu myös muiden läpäisyesteen rakennusaineiden määrän laskeneen. Keramidien vähäistä määrää kuvaa hyvin esimerkki ihon palautumisesta saippuapesun jälkeen: Normaalin ihon keramidimäärä palautuu saippuapesun jälkeen noin 1,5 tunnissa. Atooppisella iholla palautuminen kestää jopa 1–2 vuorokautta.

Ihon läpäisyesteen toiminnan lisäksi atooppisen ekseeman puhkeamiseen vaikuttavat ympäristötekijät, ihon mikrobit, immunologiset reaktiot sekä perimä. Vaikuttava tekijä on myös voimakkaan kutinan aiheuttama kutina-raapimiskierre. Ekseema-alueen raapiminen johtaa ihon rikkoutumiseen, joka käynnistää kierteen. Raapiminen lisää tulehdussolujen määrää ekseema-alueella ja kutina lisääntyy. Kutinan vaikutus atooppiseen ekseemaan on tärkeä. Kutina voi pahimmillaan johtaa jopa uni- ja keskittymisvaikeuksiin. Usein raapimisen tarve on niin voimakas, että raapiminen tapahtuu tiedostamatta.

Atooppiseen ekseemaan liittyy tyypillisesti ihon herkkyys ja kutinan voimistuminen ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Esimerkiksi psyykkiset tekijät, kuiva sisäilma, karheat vaatteet ja vääränlaiset kosmetiikkatuotteet voivat pahentaa oireita.

Atooppisen ekseeman hoidossa tavoitellaan oireiden lievittämistä. Olennainen osa hoitoa on kotihoito, jolla pyritään vahvistamaan ihon läpäisyestettä. Läpäisyesteen vahvistamiseen käytetään perusvoiteita, joiden käyttö on tärkeää, vaikka ekseemaa ei olisikaan aktiivisessa tilassa. Perusvoiteiden teho on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Tärkeää perusvoiteiden käytössä on riittävä määrä: perusvoidetta tulee levittää päivittäin ja aina pesun jälkeen runsaasti. Atooppista ekseemaa sairastavilla on mahdollisuus saada perusvoiteisiin Kela-korvaus. Kotihoitoon voidaan yhdistää myös tulehdusta vähentävä paikallishoitotuote. On myös tärkeää huolehtia ihon puhtaana pitämisestä: iho tulee pestä vedellä ja tarvittaessa hajusteettomalla, happamalla tai neutraalilla pesunesteellä päivittäin. Näin iholta saadaan poistettua lika sekä ihoa ärsyttävät bakteerit.

Pesuun voidaan käyttää myös perusvoidetta. Perusvoiteen, pesun ja paikallishoitotuotteen lisäksi hoitoon voidaan ottaa tarpeen tullen mukaan sisäinen lääkehoito tai valohoito. Eri lääkevalmisteilla on erilaisia vaikutuksia myös ihoon, joten muistathan aina mainita näistä kosmetologillesi. Kuten muidenkin ihotautien kohdalla, myös atooppiseen ekseemaan etsitään vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Kiinnostava ajankohtainen tutkimuskohde ovat probiootit. Yleistettäviä tuloksia ei probioottien käytöstä olla vielä saatu, vaan tarvitaan lisää tietoa eri probioottikantojen yhdistelmistä, annostelusta sekä pitkäaikaistuloksista.

Kauneushoitolaan meneminen voi tuntua pelottavalta, etenkin kun kyseessä on helposti reagoiva ihotauti. Tärkeää onkin hoitosuhteen alussa aloittaa hoitaminen varovasti. Hoidon alussa käydään perusteellisesti läpi ihoa ja aiempia hoitokokemuksia: reagoiko iho herkästi kosmetiikkatuotteisiin, onko asiakkaalla allergiataipumusta ym. Kun tiedetään ihon reagointitaipumus, osataan valita sopivat tuotteet, joilla hoitoa lähdetään toteuttamaan.

Hoidossa otetaan käyttöön hajusteettomat ja sisällöltään mahdollisimman yksinkertaiset ja turvalliset tuotteet. Hoidossa käytetään vain valikoituja tuotteita, jotka kirjataan ylös aina hoidon jälkeen. Jos hoidon jälkeen iho reagoisi, on näin ollen ärsytysreaktion aiheuttanut tuote/raaka-aine helpompi paikallistaa. Heikentyneen läpäisyesteen vuoksi iho on herkempi ulkoisille tekijöille, joten turhan voimakkaita hoitomenetelmiä vältetään. Ihoa seurataan tarkasti ja asiakkaan tuntemuksia kysellään läpi hoidon. Kun iho opitaan tuntemaan, voidaan uusia tuotteita ja hoitomenetelmiä lisätä hoitoihin.

Ihon kotihoidossa on hyvä muistaa atooppisen ekseeman kotihoito-ohjeet: hellävarainen pesu, kosteutus ja paikallishoito. Kosmetiikkatuotteita valitessa on hyvä aloittaa maltillisesti. Jos iho on herkkä reagoimaan, ota tuotteita käyttöön 1–2 tuotetta kerrallaan. Näin tunnistat helpommin, jos tuote ei sovi ihollesi. Puhdistustuotteissa suosi hellävaraisia valmisteita. Tutkimuksissa on havaittu, että saippuattomat tuotteet ovat usein paremmin siedettyjä. Pelkkää vesipesua ei kuitenkaan yleensä suositella, sillä hyvillä, hellävaraisilla puhdistustuotteilla on ihon kuntoa parantavia vaikutuksia. Sopiva puhdistustuote auttaa parantamaan ihon läpäisyesteen toimintaa.

Atooppisen ihon kosteutus on paljon tutkittu aihe. Tutkimuksissa pohditaan erilaisten raaka- aineiden ja niiden yhdistelmien vaikutuksia. Erimerkiksi keramidin lisääminen kosteusvoiteisiin on herättänyt kiinnostusta. Ainakaan vielä ei kuitenkaan ole olemassa johtopäätöstä siitä, että jokin tietty yhdistelmä olisi kaikille sopivin ja toimivin. Tässäkin asiassa on hyvä muistaa yksilöllisyys: jokaisen iho on erilainen. Erilaisuus on pidettävä mielessä sekä kauneushoitolassa, että kosmetiikkatuotteita ostaessa. Atooppinen ekseema voi olla myös hyvin arvaamaton, eikä sama kosmetiikkatuote välttämättä sovi iholle pitkässä käytössä. Kosmetiikkamaailma voikin tuntua turhauttavalta, jos kaikki tuotteet tuntuvat ärsyttävän.

Muista nämä kosmetiikkaostoksilla:

  • valitse mahdollisimman hellävarainen puhdistustuote

  • muista kosteusvoide ja aurinkosuoja

  • testaa uusia tuotteita varovaisesti 1–2 tuotetta kerrallaan

  • jos ihosi reagoi herkästi, suosi mahdollisimman minimalistisia tuotteita: ei hajusteita, voimakkaita aktivoivia ainesosia, säilöntäaineita….

Jos kaipaat apua atooppisen ihon hoitoon, olethan rohkeasti yhteydessä! Voimme yhdessä pohtia aiempia hoitotottumuksiasi ja suunnitella niiden pohjalta juuri sinulle yksilöidyn ihonhoito-ohjelman. Voit myös turvallisin mielin tulla hoitolaamme esimerkiksi kasvohoitoon: olemme sitoutuneet noudattamaan atooppisen ihon ja ekseeman hoito-ohjeita. Hoidamme ihoasi huolella ja turvallisesti.

Terkuin,

Tuuli / Kauneushoitola Isla

Tiistai 22.9.2020

Psoriaasi ja meikki

Psoriaasi ja meikki voivat kuulostaa hankalalta yhdistelmältä, mutta oikeilla tuotteilla ja tekniikoilla psoriaasi-ihoa voi huoletta meikata.

Tärkeintä meikkaamisessa on ihon oikeanlainen pohjustaminen: kaikki alkaa kosteutuksesta. Jos kasvoilla on ihottumakohtia, voi näihin laittaa paksumman kerroksen kosteusvoidetta ennen meikkaamista ja pyyhkiä sitten imeytymätön tuote pois. Jos iho hilseilee, voi hilseilyä kuoria iholta pois pehmeällä, kostealla pyyhkeellä kosteusvoiteen vaikutuksen jälkeen, mutta ihoa ei saa raapia, jottei iho rikkoontuisi. Rikkinäistä ihoa ei ole suositeltavaa meikata. Jos kokee tarpeelliseksi, voi ennen meikkivoidetta laittaa iholle meikinpohjustusvoiteen, eli primerin, jotka pidentää meikin kestävyyttä ja parantaa ihon tekstuuria. Primereita löytyy jokaiseen ihoon ja makuun sopivia. Kuivemmalle iholle sopivat esimerkiksi kosteuttavat ja kuultoa antavat tuotteet.

Meikkivoiteissa on paljon eroja niin koostumukseltaan, kuin peittävyydeltäänkin. Kuiva, ohut iho ei useinkaan tarvitse paksua peittoa, vaan kannattaa suosia ohuita, kerrostettavia koostumuksia. Jos meikkivoide tuntuu liian paksulta tai kuivalta iholta, voi siihen lisätä tipan tai kaksi kosteusvoidetta tai kosteuttavaa seerumia. Valikoimista löytyy nykyään myös ihoa hoitavia meikkipohjia, jotka kosteuttavat ja rauhoittavat ihoa. Mattapinnan jättävät tuotteet kannattaa jättää kauppaan, sillä ne voivat tuntua ikävän kiristävältä iholla ja usein korostavat kuivia kohtia.

Hyvä keino saada kaunis lopputulos, on levittää meikkivoide kostealla meikkisienellä töpötellen. Tähän käy hyvin ns. Beautyblenderit, kuin myös tavan meikkisieni. Sormilla levittäessä meikkivoidetta voi tulla liian paksu kerros. Jos haluat käyttää sivellintä, suosittelen kokeilemaan pehmeää, mutta tiheää meikkisivellintä. Käytä siveltimen kanssa kevyttä, pyörivää liikettä.

Jos iho punoittaa paljon, jota meikkivoide ei riitä peittämään halutulla tavalla, voi punoitusta taittaa vihreällä peitevoiteella. Mutta ole varovainen tämän kanssa, jottei iho viherrä meikkipohjan alta! Less is more, joten aloita aivan pienellä määrällä. Ihoa ei siis kannata varsinaisesti peittää vihreällä värillä, vaan hieman töpötellä sitä sinne tänne punaisiin kohtiin ja tämän päälle meikkivoide.

Jos kasvoissa on kohtia, joihin toivoo voimakkaampaa peittoa, on peitevoide, eli concealer, hyvä ratkaisu. Peitevoide kannattaa laittaa vasta meikkivoiteen päälle. Näissäkin ohuemmat, kerrostettavat koostumukset ovat parhaita ja väriä kannattaa laittaa vain hieman ja häivyttää ulospäin peitettävästä alueesta. Silmänympärysiholle löytyy omat korjaavat värinsä. Kun sinertävyyttä tai violetin sävyjä halutaan taittaa, kokeile persikkaan taittavaa peitevoidetta. Valokynällä saat katseeseen ihanaa kirkkautta, ja sitä voi sipaista myös kulmaluulle ja poskipäiden korkeimpaan kohtaan.

Ihon kuivimpiin kohtiin ei puuteri ole tarpeellista. Jos kuitenkin haluat puuteroida, ota puuteria hieman pulleaan, isoon siveltimeen, kopauta ylimääräinen pois ja käy kasvot kevyesti läpi. Puuterin voi korvata myös meikikiinnityssuihkeella. Valikoimaa löytyy näistäkin useita ja oma maku on se ratkaiseva tekijä, mutta näissäkin kannattaa suosia kosteuttavia vaihtoehtoja. Suihketta voi lisätä myös päivän mittaan, jos kaipaa kosteutusta ja virkistystä.

Oikeiden tuotteiden löytäminen voi olla turhauttavaa ja haastavaa, mutta kun sopivat tuotteet löytyvät, kannattaa niistä pitää kiinni! Meikkaamisesta ei tarvitse tehdä monimutkaista ja vaikeaa, vaan jo pelkästään hyvällä, omaan ihon sävyyn ja tarpeisiin sopivalla meikkivoiteella voi saada ihmeitä aikaan.

Lämpimin terveisin,

Sanna / kauneushoitola Isla

Tiistai 1.9.2020

Psoriaasi

Psoriaasi (psoriasis) on monimuotoisena, pitkäkestoisena tai toistuvana tunnettu hilseilevä, immunologinen sairaus. Suomessa psoriaasia esiintyy noin kahdella prosentilla väestöstä. Sairauden oireet eivät aina liity pelkästään ihoon, vaan oireita saattaa esiintyä myös nivelissä ja kynsissä. Tässä blogitekstissä keskitymme iho- ja kynsioireisiin. Lisätietoa psoriaasista ja siihen liittyvistä niveloireista löydät kattavasti esimerkiksi Psoriasisliiton sivuilta (www.psori.fi).

Oireet ja alatyypit

Psoriaasin iho-oireita kuvataan tarkkarajaisina, punoittavina, paksuuntuneina ja hilseilevinä läiskinä. Iho-oireet voivat kuitenkin vaihdella psoriaasin alatyypin mukaan. Alatyypeistä yleisin on läiskäpsoriaasi, psoriasis vulgaris. Läiskäpsoriaasin iho-oireet esiintyvät tyypillisesti kyynärpäiden, polvien, ristiselän sekä päänahan alueella. Oireet ovat aiemman kuvauksen mukaisesti tarkkarajaisia, paksuuntuneita ja hilseileviä läiskiä, joihin liittyy monella sairastuneella myös voimakas kutina. Hilseläiskien koko vaihtelee puolesta senttimetristä kämmenen kokoisiin tai suurempiin. Tyypillistä on, että oireilu pahenee talviaikaan ja helpottaa kesällä.

Muita psoriaasin alaluokkia ovat pisarapsoriaasi, taivepsoriaasi sekä märkärakkulainen psoriaasi. Pisarapsoriaasin laukaisee tyypillisesti nielurisatulehdus tai muu tulehdus ja sen iho-oireet ovat pieniä, hentohilseisiä hilseläiskiä. Taivepsoriaasi puolestaan esiintyy tyypillisesti taivealueilla, kuten nivustaipeissa ja kainalossa. Siinä läiskät ovat tarkkarajaisia, mutta ohuita ja hilseettömiä. Märkärakkulainen psoriaasi sijoittuu usein kämmenten ja jalkapohjien alueelle ja oireina ovat sameat rakkulat. Monella psoriaasia sairastavalla esiintyy iho-oireiden lisäksi myös kynsioireita. Kynnet saattavat esimerkiksi paksuuntua ja niissä voi esiintyä pieniä kuoppia ja epätasaisuutta.

Iho- ja kynsioireet voivat vaikuttaa mielialaan ja henkiseen hyvinvointiin voimakkaasti. Erityisesti silloin, kun tauti oireilee haastavana, on psyykkisten ongelmien riskin huomattu kasvavan. Myös nuori ikä lisää psyykkisten ongelmien riskiä. Ihotauteihin liittyvässä keskustelussa tuodaan usein esiin oireisiin liittyvä häpeä. Iho- ja kynsioireita joudutaan peittelemään siinä pelossa, että ulkoapäin tulee asiattomia, tökeröjä kommentteja. Onkin äärimmäisen tärkeää muistaa, kuinka merkittävä osa myös psyykkinen puoli on ja pitää tämä aina mielessä ihotauteihin liittyvässä keskustelussa.

Psoriaasin taustaa

Psoriaasin taustaa ja syntymekanismeja on tutkittu, ja tutkitaan, paljon. Taustalla on useita tekijöitä, mutta tänä päivänä merkittävimpinä tekijöinä pidetään perintö- ja ympäristötekijöitä. Tutkimuksissa on huomattu selkeä yhteys sairauden perinnöllisyydessä. Arvio on, että toisen vanhemman psoriaasi lisää riskiä sairastumiseen 20 prosentilla. Molempien vanhempien psoriaasi nostaa luvun 65 prosenttiin. Perintötekijät eivät kuitenkaan aina selitä psoriaasia ja vain noin kolmasosalla sairastuneista esiintyy psoriaasia lähisuvussa.

Psoriaasin varsinaiset iho-oireet syntyvät, kun ihon immuunisolut aktivoituvat ympäristötekijöiden vaikutuksesta. Immuunisolujen aktivoituminen synnyttää reaktion, joka vaikuttaa lopulta myös ihon pintakerroksen, epidermiksen, solujen biologiaan. Reaktion voi synnyttää pienikin ulkoinen ärsyke.

Psoriaasialueella havaittavia muutoksia epidermiksessä:

  • kiihtynyt solujakautuminen

  • solujen poikkeava erilaistuminen

  • tulehdussolujen määrän kohoaminen

  • verisuonten muutokset

Jo nämä muutamat luetellut muutokset kuvaavat hyvin ihon muuttunutta rakennetta ja toimintaa. Kiihtynyt solujakautuminen johtaa esimerkiksi ihon paksuuntumiseen. Hilseläiskät voivat olla hyvinkin paksuja, joka vaikuttaa mm. lääkevoiteiden imeytymiseen. Solujen poikkeava erilaistuminen puolestaan vaikuttaa ihon suojabärrierin muodostumiseen ja toimintaan heikentävästi.

Suomessa psoriaasia hoidetaan erilaisilla pinnallisilla ja sisäisillä lääkehoidoilla sekä valo- ja ilmastohoidolla. Hoitomenetelmä valitaan aina yksilöllisesti mm. oireiden vaikeusasteen, vasta-aiheiden ja aiempien hoitomenetelmien mukaan. Tavoite on kuitenkin sama: minimoida oireita ja parantaa sairastuneen elämänlaatua. Psoriaasin hoito kuuluu ensisijaisesti hoitavalle lääkärille, mutta kosmetologille kannattaa muistaa aina mainita mahdollisista lääkityksistä. Tietyt lääkkeet voivat aiheuttaa esimerkiksi ihoärsytystä tai iho-oireita, joita kosmetologin on tärkeää osata huomioida ennen hoidon aloittamista.

Psoriaasin hoito kauneushoitolassa

Kosmetologi voi olla osana psoriaasin hoitoa esimerkiksi ohjeistamalla ihon kotihoitoa, auttamalla tuotevalinnoissa, pehmentämällä ihoa ja peittämällä kynsi- ja iho-oireita. Kauneushoitolassa psoriaasi huomioidaan aina ennen hoidon aloitusta. On tärkeää käydä läpi aiempaa ihonhoitohistoriaa, jotta osataan välttää mahdollisia ärsyttäviä menetelmiä ja tuotteita. Kuten jo aiemmin mainittiin, pienikin ulkoinen ärsyke voi laukaista iho-oireet.

Terveitä ihoalueita hoidetaan usein normaalisti, mutta voimakkaita hoitomenetelmiä, kuten tiettyjä kuorintoja vältetään myös terveilläkin ihoalueilla. Hilseläiskiä voidaan hoitaa hellävaraisesti, jolloin tavoitteena on ihon pehmentäminen. Alueelle voidaan tehdä esimerkiksi hellävaraista kuorintaa ja hieroa öljyllä, jolloin hilseen määrää saadaan vähennettyä. Kynsioireita puolestaan voidaan tasoittaa esimerkiksi ohentamalla kynttä ja peittää geelilakkausten tai geelikynsien avulla. Meikinopastuksella autetaan häivyttämään ihomuutoksia. Erityisen tärkeää psoriaasin hoidossa on se, että kosmetologi ymmärtää sairauden taustoja ja huomioi sairauden yksilöllisen luonteen.

Kosmetiikkavalinnat

Entäpä sitten kosmetiikan valinta? Aiheena psoriaasi-ihon kosmetiikkavalinnat on kiinnostava. Usein eri ihotauteihin liittyen löytyy tieteellisiä julkaisuja myös kosmetiikan käyttöön liittyen, mutta psoriaasin kohdalla tilanne on toinen. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että säännöllinen perusvoiteen käyttö auttaa vähentämään kutinaa ja hilseilyä. Perusvoiteissa hyödyn antaa tutkitun tehon lisäksi myös Kela-korvaus. Lääkevoiteet ja perusvoiteet lääkärikäynteineen kustantavat usein suuria summia, jonka lisäksi määrällisesti perusvoidetta kuluu paljon. Kela-korvauksesta voikin olla suuri hyöty potilaalle. Muuten kosmetiikkavalinnoista on vain vähän luotettavaa tietoa.

Tiettyjä päätelmiä voi tehdä ihossa tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin liittyen: suojabärrierin ollessa heikentynyt, ihosta pääsee haihtumaan enemmän vettä ja ulkoisten tekijöiden pääsy ihoon helpottuu. Voikin ajatella, että iho hyötyy kosteuttavista, ihon rakennetta korjaavista ja hellävaraisista tuotteista. Heikentyneen suojan vuoksi voimakkaasti hajustettujen tuotteiden välttäminen voi olla kannattavaa, etenkin jos oma iho tuntuu reagoivan herkästi. Aiemmissa kirjoituksissa on puhuttu ihon puhdistamisen tärkeydestä ihon mikrobiomin ja pH:n kannalta. Samaa voidaan ajatella myös psoriaasin kohdalla: päivittäinen, hellävarainen puhdistus tukee ihon hyvinvointia. Uusia tuotteita kannattaa kokeilla varovaisesti, muutama tuote kerrallaan, jos kosmetiikka on aiemmin aiheuttanut ihoärsytystä tai psoriaasin pahenemista. Näin mahdollisesti epäsopivat ainesosat on helpompi tunnistaa. Myös kotihoidossa kannattaa suosia hellävaraisempia hoitomenetelmiä ja jättää esimerkiksi voimakkaat happokuorinnat kaupan hyllylle.

Psoriaasi on haastava sairaus, joka voi vaikuttaa elämänlaatuun merkittävästi. On tärkeää muistaa sairauden yksilöllisyys ja sen merkitys sairastuneelle. Muistetaan, että jokaisen iho on erilainen ja eri asiat toimivat eri ihmisillä! Jos kaipaat vinkkejä kosmetologin näkökulmasta esimerkiksi iho- ja kynsioireiden peittämiseen, ihonhoitoon tai tuotevalintoihin, älä epäröi olla yhteydessä!

Syysterveisin,

Tuuli / kauneushoitola Isla

lauantai 1.8.2020

Kosmetiikka-allergia

Kosmetiikka on osa lähes jokaisen meidän päivittäistä elämäämme. Käytämme runsaasti erilaisia kosmetiikkatuotteita päivittäin, aina hammastahnasta ihonhoito- ja hiustenhoitotuotteisiin. Kosmetiikan käyttöön on olemassa hyvä syy: haluamme näyttää ja tuoksua hyvältä. Hygieniasta huolehtiessamme peseydymme saippualla ja estämme hienhajua deodorantin tai antiperspirantin avulla sekä pesemme hampaamme hammastahnalla aamuin illoin. Ihon- ja hiusten hyvinvoinnista huolehdimme erilaisten hoitotuotteiden avulla ja ehostamme itseämme meikki- ja hiustenmuotoilutuotteilla. Kosmetiikan käytölle on tosiaan lukuisia, tärkeitä syitä. Erilaisten tuotteiden käytön yleistyminen on kuitenkin tuonut mukanaan myös ikävämmän puolen. Lisääntynyt kosmetiikkakuormitus on liitetty tutkimuksissa kosmetiikan aiheuttamien ei-toivottujen reaktioiden yleistymiseen. Kosmetiikan aiheuttamien reaktioiden yleisyyttä on vaikea arvioida tarkasti. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin arvioitu, että noin 10 % väestöstä olisi joskus saanut jonkin asteisen reaktion kosmetiikkatuotteesta.

Kosmetiikasta saadut reaktiot voivat olla erityyppisiä. Joskus tuote voi aiheuttaa nopeastikin ohimenevän ärsytysreaktion ja joskus kyseessä saattaa olla kosmetiikka-allergia. Nämä kaksi reaktiota on hyvä erottaa toisistaan. Kosmetiikka-allergia on kyseessä silloin, kun ilmenee kosketusallergia jotain tiettyä kosmetiikan raaka-ainetta kohtaan. Tällöin elimistön immunologiset mekanismit reagoivat jotain tiettyä allergeenia vastaan. Kosmetiikka-allergiasta puhuttaessa kyseessä on yleensä viivästynyt allergia, jossa tietyt valkosolut herkistyvät ympäristön kemikaaleille. Oireet alkavat hitaasti, jopa tuntien tai päivien kuluttua altistuksesta. Oireina voi olla esimerkiksi ihoalueen kutina, turvotus, punoitus sekä näppylät. Viivästynyt allerginen reaktio näyttäytyy usein kosketusallergiana, eli allergiaoireet puhkeavat kosketusalueelle. Tyypillinen kosketusallergiaa aiheuttava allergeeni on nikkeli, mutta myös tietyt kosmetiikan raaka-aineet, kuten säilöntäaineet ja hajusteet. Pahimmillaan kosketusallergia voi haitata jopa työkykyä.

Kosmetiikka-allergiaan liittyy aina yksi tai useampi allergeeni, eli herkistäjä. Allergeenit ovat yksilöllisiä, mutta tiettyjen kosmetiikan raaka-aineryhmien on havaittu aiheuttavan yleisemmin kosmetiikka-allergiaa. Nämä raaka-aineryhmät ovat hajusteet, formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet sekä hiusvärit. Tutkimuksissa on havaittu, että korkean elintason maissa jopa 2–3 % on herkistynyt hajusteille. Yksilöllisyys on kuitenkin hyvä aina muistaa ja kosmetiikka-allergiaa epäillessä hakeutua lääkäriin. Lääkäri testaa mahdollisia allergeeneja lapputestin avulla ja oikea allergeeni saadaan tunnistettua.

Ajatus kosmetiikassa tunnistetuista yleisimmin allergiaa aiheuttavista raaka-aineista voi synnyttää pelkoa kyseisiä raaka-aineita kohtaan. On kuitenkin muistettava, että kosmetiikan raaka-aineiden turvallisuutta tutkitaan ja valvotaan tarkasti. Tavoitteena on varmistaa, että kosmetiikka olisi turvallista käyttäjälleen. Reaktioita kuitenkin tulee ja sen vuoksi kehitystä jatketaan. Hajusteiden kohdalla kosmetiikka-asetuksessa on ilmoitettu lista tietyistä hajusteissa esiintyvistä kemikaaleista, joiden käytöstä on ilmoitettava erikseen tietyn pitoisuuden ylittyessä (iholle jätettävissä tuotteissa yli 0,001 % ja pois huuhdottavissa 0,01 %). Listalla esiintyvien 26 kemikaalin on siis havaittu aiheuttavan reaktioita, jonka vuoksi niiden olemassaolo tulee tuoda aina erikseen esiin. Yleensä hajusteen käytöstä riittää ainesosalistassa pelkkä maininta ”Parfum” tai ”Fragrance”, mutta hajusteseoksen sisältäessä kyseisiä kemikaaleja, on ne avattava listaan erikseen. Kyseisiä kemikaaleja esiintyy myös osana tiettyjä eteerisiä öljyjä. Listalle on ehdotettu lisättäväksi useita kymmeniä muitakin kemikaaleja, mutta niiden osalta päätöstä ei olla vielä tehty.

Hajusteiden turvallista käyttöä pyritään varmistamaan lainsäädännön lisäksi myös muiden toimijoiden kautta. Esimerkki tällaisesta toimijasta on IFRA, eli International Fragrance Association. IFRA:n jäsenorganisaatiot ovat sitoutuneet luopumaan tiettyjen hajusteiden käytöstä. IFRA arvioi eri hajusteiden turvallisuutta ja on kieltänyt jäsenyhdistyksiltään noin 150 hajusteen käytön. Muita turvallisuuden arviointiin osallistuvia toimijoita ovat mm. RIFM (Research Institute for Fragrance Materials Inc), Cosmetics Europe sekä EU:n tiedekomitea SCCS.

Kosmetiikan aiheuttamat ärsytysreaktiot

Kosmetiikka-allergian lisäksi kosmetiikka voi aiheuttaa niin kutsuttuja ärsytysreaktioita. Ärsytysreaktiot ovat nopeasti ohimeneviä, eivätkä ne siis tarkoita kosmetiikka-allergiaa. Ärsytysreaktion tunnistaa usein nopeasti tuotteen levityksestä ilmenevästä epämiellyttävästä tunteesta, punoituksesta ja kihelmöinnistä. Aina ärsytysreaktio ei johdu tuotteen sopimattomuudesta, vaan myös väärä käyttötapa voi aiheuttaa reaktion. Ärsytysreaktioiden ennaltaehkäisemisessä on hyvä muistaa noudattaa tuotteen käyttöohjeita ja säilytysohjeita. Jos koet reagoivasi herkästi eri tuotteisiin, kannattaa uutta tuotetta testata kyynärvarren iholle noin viikon ajan ennen käytön aloittamista.

Vaikka kosmetiikan turvallisuutta pyritäänkin jatkuvasti parantamaan, ei se silti poista kosmetiikka-allergioita tai ärsytysreaktioita. Jos tunnistat tietyn raaka-aineen aiheuttavan ärsytystä, pyri välttämään sen käyttöä ja hakeudu tarvittaessa allergiatesteihin. Jos koet, että reagoit hyvin herkästi kaikkeen kosmetiikkaan, voit myös aina kääntyä ammattilaisen puoleen. Sekä ihon-, että hiustenhoitotuotteissa on nykyään tarjolla laaja valikoima myös herkälle sopivia tuotteita. Ihonhoidossa tämä usein tarkoittaa sitä, että tuotteesta on jätetty pois hajusteet ja muut yleisesti ihoa ärsyttävinä pidetyt ainesosat. Lisäksi markkinoilla on nykyään useita portaaleja sekä sovelluksia, joiden avulla ainesosalistan läpikäynti ja tietyn ainesosan välttäminen helpottuu. Hyvä esimerkki on Allergiaportaali, jonne saa helposti luotua tunnukset sekä profiilin. Näin ollen pitkien ainesosalistojen lukeminen ei ole enää tarpeellista. Jos koet reagoivasi herkästi eri kosmetiikkatuotteille, suosittelemme myös lukemaan blogitekstimme herkästä ihosta.

Minkälaisia kokemuksia sinulla on kosmetiikka-allergiasta tai kosmetiikan aiheuttamista ärsytysreaktioista? Osallistu keskusteluun Instagramissa @kauneushoitolaisla.

Kesäisin terveisin,

kauneushoitola Islan väki

tiistai 7.7.2020

Kokemuksia aknen kanssa elämisestä

Me kauneushoitola Islassa haluamme osallistua ihotauteihin liittyvään keskusteluun jakamalla myös omia ihotauteihin liittyviä kokemuksiamme. Tällä kertaa ääneen pääsee ihana kosmetologimme Virve.

Virven tarina:

"Minulla on ollut teini-iästä asti sekaiho ja ajoittain epäpuhtauksia, mutta akne puhkesi vasta aikuisena kun menin kosmetologikouluun 24-vuotiaana. Alkuun sain iho-oireet kuriin hyvällä ihonhoidolla, mutta myöhemmin oireet ovat palanneet aika-ajoin ihonhoidosta huolimatta ja olen kokeillut kaikki keinot teepuuöljystä antibioottikuuriin ja erilaisiin lisäravinteisiin. Suurin ongelmani on leuka, joka on tyypillinen hormonaalinen alue;siihen tulee kipeitä tulehtuneita ihonalaisia pustuloita ja papuloita.

Akne on vaikuttanut itsetuntoon ja yleiseen mielialaani paljon, varsinkin kun työskentelen kauneudenhoitoalalla paine "virheettömästä" ihosta on suuri. Mietin ottavatko asiakkaat minut vakavasti kun minulla on itselläni epäpuhtauksia? Tällä alalla työskennellessäni olen myös saanut erilaisia neuvoja kollegoiltani, jotka eivät itse kärsi aknesta, esimerkiksi: kokeile tuota voidetta, kokeile jotain tiettyä dieettiä, ala syömään tiettyä e-pillerimerkkiä, juo enemmän vettä yms. Se tuntuu lähinnä ärsyttävältä, koska tosiaan kaikki ne on jo kokeiltu."

Minkälaisia kokemuksia sinulla on elämästä ihotaudin kanssa? Osallistu keskusteluun Instagramissamme @kauneushoitolaisla ja jaa oma kokemuksesi!

Aurinkoisin terveisin,

kauneushoitola Islan väki

tiistai 1.7.2020

Akne

Akne on tulehduksellinen ihotauti, joka koskettaa monia. Luotettava tieto aknen yleisyydestä vaihtelee, sillä eri tutkimuksissa akne on määritelty eri tavoin. Tiedetään kuitenkin, että kyseessä on hyvin yleinen ihotauti, joka oireilee tyypillisesti kasvojen, rintakehän, selän sekä käsivarsien alueella. Aknesta puhuttaessa on tärkeää muistaa ihotaudin vaikutus henkiseen hyvinvointiin. Lievätkin aknemuodot voivat aiheuttaa voimakasta itsetunnon laskua sekä psyykkisiä ongelmia.

Aknen synty ja alatyypit

Akne voidaan luokitella alaluokkiin oireiden perusteella. Kliiniset alatyypit ovat komedoakne, märkäpääakne sekä vaikeat aknemuodot, kuten onteloakne. Komedoakne on aknen alatyyppi, jossa iholla esiintyy mikrokomedoja, komedoja sekä makrokomedoja. Kun iholla esiintyy komedojen lisäksi myös märkäpäitä ja näppylöitä, on kyseessä märkäpääakne. Vaikeimmissa aknemuodoissa iho-oireet eroavat komedo- ja märkäpääaknesta. Esimerkiksi kyhmyisessä aknessa iholla voi esiintyä yli 0,5 senttimetrin kokoisia kyhmyjä.

Tänä päivänä aknen taustaa on alettu ymmärtää paremmin. Ihotautia on tutkittu paljon ja tulosten valossa aknen taustalla vaikuttavia tekijöitä on tunnistettu. Aknen syntyyn vaikuttaa monen sisäisen ja ulkoisen tekijän yhteisvaikutus. Pääasiallisina tekijöinä pidetään talivuodon lisääntymistä, talirauhastiehyiden liikasarveistumista, tulehdusta sekä bakteeria nimeltään propionibacterium acnes. Talirauhasten merkitys aknessa on havaittu jo 1960-luvulla ja muutoksia on havaittu sekä talin määrässä, että sen koostumuksessa. Talituotannon kiihtymisen ajatellaan johtuvan veren korkeammasta androgeenipitoisuudesta sekä kohde-elinten liiallisesta vastaanottavaisuudesta androgeeneille. Myös testosteronilla uskotaan olevan vaikutusta. Talituotannon lisääntymisellä uskotaan olevan merkittävä rooli aknemuutosten syntymisessä. Talirauhasten liikasarveistuminen puolestaan johtaa siihen, että iholle syntyy mikrokomedoja sekä komedoja.

Aknen syntyyn uskotaan vaikuttavan myös bakteeri nimeltään propionibacterium acnes (myös cutibacterium acnes). Kyseessä on ihon mikrobiomiin normaalistikin kuuluva bakteeri, joka normaalioloissa osallistuu muun muassa ihon homeostaasiin (homeostaasilla tarkoitetaan ihon "itsesäätelyä", eli tiettyjä toimintoja, jotka säätelevät ja ylläpitävät ihon tasapainoa) ja lievästi happaman pH:n ylläpitoon. Propionibacterium acnes ei ole aknen laukaiseva tekijä, eikä sitä esiinny määrällisesti normaalia enempää akneiholla, mutta se vaikuttaa akneiholla tulehdusten syntyyn. Lisääntynyt talivuoto ja sarveistuneet talirauhaset luovat p. acnesille otolliset elinolosuhteet ja kertyessään tukkeutuneeseen huokoseen, se erittää biologisesti aktiivisia molekyylejä, jotka vaikuttavat tulehduksen syntyyn. P. acnesin osallistumista aknen syntyyn tutkitaan edelleen. Syy tähän johtuu siitä, että kaikilla p. acnes ei aiheuta akneoireita. Tutkimuksissa selvitetään, johtuuko tämä esimerkiksi immuunijärjestelmän herkkyydestä tai siitä, että p. acnesia on eri lajeja, joista vain osa aiheuttaa tulehduksia. Myös muiden ihon mikrobiomiin kuuluvien bakteerien merkitystä tarkastellaan. Tänä päivänä on havaittu, että kaikissa aknemuutoksissa komedot mukaan lukien, esiintyy tulehdusta. Lisäksi jo aiemmin mainituilla hormoneilla sekä ympäristöllä uskotaan olevan vaikutusta aknen syntyyn.

Kyseessä on siis monimuotoinen, useiden tekijöiden synnyttämä reaktio, joka johtaa aknemuutoksiin. Tänä päivänä aknea ajatellaan yhä enemmän kroonisena ihotautina, sillä vaikka sitä voidaankin kontrolloida, ei pitkäaikaisia tuloksia voida taata.

Suomessa aknea hoidetaan lääkärin toimesta eri valmisteilla. Käytössä on sekä sisäisesti, että ulkoisesti käytettäviä valmisteita. Eri aknen hoidossa käytettävät valmisteet herättävät runsaasti keskustelua, mutta niiden tavoitteena on lievittää voimakkaasti elämänlaatuun vaikuttavan ihotaudin oireita. Jotta lääkehoidosta saataisiin paras mahdollinen tulos, vaatii se sairastuneelta sitoutumista ajoittain hitaaseen hoitoon. Lääkevalmisteet voivat aiheuttaa ihon kuivumista ja ärtymistä, jonka vuoksi ihon perinteisestä hoidosta huolehtiminen on tärkeää.

Ihonhoito ja akne

Ihoa olisi tärkeää pestä päivittäin hellävaraisella puhdistustuotteella. Puhdistustuote ei saa olla liian voimakas, jotta se ei kuivattaisi tai ärsyttäisi ihoa. Puhdistuksen jälkeen iholle levitetään kosteusvoide, joka auttaa muun muassa lääkevoiteiden aiheuttaman kuivuuden ja ihoärsytysten hoidossa.

Akneiholle on olemassa kosmetiikkamarkkinoilla runsaasti vaihtoehtoja. Yleisesti kyseisiin tuotteisiin on lisätty antimikrobisiksi aineiksi kutsuttuja ainesosia, joilla on havaittu olevan aknen hoidossa hyödyllisiä vaikutuksia. Tyypillisesti aknen hoitoon tarkoitetuissa tuotteissa tulee vastaan esimerkiksi salisyylihappo ja teepuuöljy. Tärkeintä akneiholle suunnatuissa hoitotuotteissa on kuitenkin komedogeenisten ainesosien välttäminen. Komedogeeniset ainesosat edesauttavat komedojen syntymistä ja nykyään moni kosmetiikkabrändi mainostaakin tuotteitaan ”antikomedogeenisinä”. Perusajatus kuitenkin on, että kosmetiikassa vältettäisiin paksuja ja tukkivia tuotteita ja valittaisiin kevyemmät valmisteet. Tutkimuksissa on myös havaittu, että öljyttömät kosteusvoiteet voivat joissain tapauksissa vähentää lääkeaineiden aiheuttamia ihoärsytyksiä. Vaikka tiettyjä edellä mainittuja ohjeita ihonhoitoon on annettu, on tärkeää huomioida ihotaudin yksilöllisyys. Vaikka jokin tuote sopisi toiselle, voi se toisella aiheuttaa jopa ihon ärtymistä tai oireiden pahenemista. Tärkeää onkin kokeilun kautta tunnistaa omalle iholle sopivat hoitotuotteet ja menetelmät.

Perinteisen ihonhoidon lisäksi tärkeä aihe akneen liittyen on meikkaus. Aiemmin on ollut käsitys, että akneihoa ei kannattaisi meikata, jotta iho ei tukkiutuisi. Tänä päivänä meikkivalmisteet ovat kuitenkin kehittyneet huimasti ja niiden tiedetään jopa suojaavan ihoa päivittäin. Lisäksi ihomuutosten peittomeikkauksen henkisellä vaikutuksella on tärkeä rooli. Kuten ihonhoitotuotteissakin, myös värikosmetiikassa kehotetaan valitsemaan öljyttömät tuotteet. Tuotteista kannattaa valita runsaspigmenttiset valmisteet, joiden avulla ihomuutosten peittäminen helpottuu.

Kosmetologi ja akne

Kosmetologi ei tee ihotaudeista diagnooseja, vaan ohjaa asiakkaan tarvittaessa ihotautilääkärille. Sen sijaan voimme tukea ja auttaa aknen hoidon yhteydessä. Tässä onnistuaksemme, meidän on ymmärrettävä hyvin aknen taustaa ja eri hoitomenetelmiä. Voimme myös tapauskohtaisesti tehdä iholle kevyttä mekaanista puhdistusta, eli poistaa varovasti komedoja. Lisäksi kosmetologi voi auttaa hoidossa myöhemmin, mahdollisten arpien kanssa. Arpien hoitoon kosmetologit käyttävät erilaisia kuorintoja, kuten kemiallisia kuorintoja ja timanttihiontaa. Myös ihotautilääkärit tarjoavat erilaisia arpien hoitoon soveltuvia kuorintoja, jotka ovat teholtaan voimakkaampia. Arpien hoito aloitetaan vasta kun iho on täysin tulehdukseton. Arvet tasoittuvat muutaman vuoden aikana, eli liian aikainen arpien hoito ei myöskään aina ole tarpeen. Myös tietyt lääkitykset, kuten isotretioniini vaikuttavat arpien hoidon aloitukseen.

Tärkein rooli kosmetologilla on ihonhoidon ohjauksessa, jotta iholle parhaat hoitomenetelemät ja -tuotteet löytyisi. Voimme myös tarjota kuunteluapua ja tukea sekä meikkiopastusta haastavaan elämäntilanteeseen. Aknen vaikutus henkiseen hyvinvointiin on todella merkittävä, eikä sitä saa koskaan vähätellä!

Aurinkoisin terveisin,

Kauneushoitola Islan väki

lauantai 30.5.2020

Ihonhoidon kulmakivet - tarpeellisia vai turhia?

Ihonhoidossa on monia erilaisia vaiheita, joita voidaan yhdistellä ihon kunnon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tärkeimpiä vaiheita on kuitenkin kaksi. Puhdistus ja kosteutus. Ehkä oletkin joskus kuullut kosmetologiltasi, että ainakin nämä kaksi vaihetta kannattaisi ottaa osaksi päivittäistä ihonhoitoa. Mihin puhdistuksen ja kosteutuksen merkitys sitten perustuu?

Puhdistus

Ensimmäinen päivittäiseen ihonhoitoon kuuluva vaihe on ihon puhdistaminen. Ihon puhdistamisella iholta poistetaan likaa, kuollutta ihosolukkoa, talia sekä meikkiä. Samalla puhdistus valmistelee ihon muihin hoitotuotteisiin. Ihon puhdistaminen on ollut osa ihonhoidon historiaa jo pitkään. Ensimmäiset merkinnät kasvojen puhdistuksesta on tehty Muinaisessa Egyptissä. Kulttuuriin kuului meikkaaminen ja meikit puhdistettiin joessa tuotteella, johon oli sekoitettu eläinrasvaa, limeä ja tuoksua. Muinaisen Egyptin ajoilta puhdistustuotteet ja -menetelmät ovat kehittyneet hurjasti. Nykyään markkinoilla on laaja valikoima erilaisia puhdistustuotteita ja uusia menetelmiä ja teknologioita esitellään jatkuvasti.

Ihon puhdistamisella on havaittu olevan lukuisia hyödyllisiä vaikutuksia. Sen on huomattu auttavan erilaisten iho-ongelmien, kuten aknen, atooppisen ekseeman, ruusufinnin ja herkän ihon hoidossa. Ihon puhdistamiseen tarvitaan veden lisäksi puhdistustuote. Tämä johtuu siitä, että useat ympäristön epäpuhtaudet ja kosmeettiset tuotteet eivät ole vesiliukoisia, eikä pelkkä vesipesu poista niitä iholta. Puhdistustuotteiden sisältämät pinta-aktiiviset aineet emulgoivat epäpuhtauksia, jolloin ne saadaan poistettua iholta tehokkaasti. Ideaalituote poistaa epäpuhtaudet vahingoittamatta tai ärsyttämättä ihoa. Tämän vuoksi kasvojen alueelle ei suositella saippualla pesemistä, sillä sen tiedetään ärsyttävän ja kuivattavan ihoa. Lisäksi voimakkaiden saippuoiden on havaittu aiheuttavan kiristelyn tunnetta 5-10 minuuttia pesun jälkeen, sillä iholta haihtuvan veden määrä kiihtyy.

Muutkin, kun saippuat voivat joskus aiheuttaa ihon kuivumista ja ihoärsytystä. Yleensä ärsytys johtuu tuotetyypistä, tuotteen pois pestävyydestä, pinta-aktiivisista aineista tai pH:sta. Esimerkiksi se, kuinka pitkäksi aikaa tuote jätetään iholle, voi lisätä ihoärsytyksen riskiä. Tuote olisi siis hyvä saada poistettua iholta huolellisesti. Tuotteen pH puhututtaa ihonhoitomaailmassa paljon, mutta uskotaan, että ylläpitämällä ihon luonnollista pH tasapainoa, voidaan ennaltaehkäistä epäsuotuisten mikrobien kasvua iholla.

Erityisen tärkeää oikean puhdistustuotteen valinta on erilaisten iho-ongelmien hoidossa. Atooppisessa ekseemassa ihon suojabärrierin tiedetään olevan vaurioitunut ja iho on tunnetusti herkkä reagoimaan ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta. Ihon pitäminen puhtaana on kuitenkin tärkeää, jotta iholta saadaan poistettua lika ja epäpuhtaudet ja, jotta ihon mikrobiomia saadaan tasapainotettua. Puhdistustuotteen on oltava hellävarainen ja mieto. Akneiholla puhdistustuotteeksi suositellaan valitsemaan tuote, joka ei kuivata ihoa. Aiemmin akneihon hoidossa on kehotettu suosimaan voimakkaita, hankaavia puhdistusmenetelmiä, mutta tänä päivänä tiedetään sen voivan jopa pahentaa ihon tilaa. Ruusufinnin puolestaan tiedetään olevan hyvin herkästi reagoiva ihotauti ja sen puhdistukseen on valittava ihoa mahdollisimman vähän ärsyttävä tuote. Perinteisten saippuoiden, hankaavien, tunnettujen allergeenejen ja kuivattavien ainesosien välttäminen on kannattavaa.

Kosteutus

Ihomme pintakerros muodostaa suojan ulkoisia tekijöitä vastaan ja estää veden haihtumista pois elimistöstämme. Tätä suojaa kutsutaan ihon suojabärrieriksi. Ihon suojabärrierin muodostavat ihon pintakerroksen solut sekä niiden välinen soluväliaine. Jos ihon suojabärrieri vaurioituu, lisääntyy haihtuvan veden määrä ja iho kuivuu. Lisäksi bakteerien ja mikrobien pääsy ihoon helpottuu. Tutkimuksissa on havaittu, että kosteusvoiteista on apua tilanteissa, joissa suojabärrieri on vaurioitunut. Kosteusvoiteiden koostumuksesta pyritään tekemään ihon rakennetta jäljitteleviä. Jäljittelemällä ihon rakennetta, voidaan kosteusvoiteiden avulla estää veden haihtumista iholta ja vahvistaa ihon suojabärrieriä. Näin ollen ihon kuivuminen vähenee ja iho voi paremmin.

Kosteusvoiteen tehtäviä:

  • ihon suojabärrierin vahvistaminen

  • kalvon muodostaminen

  • ihon pintakerroksen vesipitoisuuden lisääminen

Kosteuttamisen ansiosta ihon kosteuspitoisuus paranee, iho näyttää ja tuntuu miellyttävämmältä. Markkinoinnissa tuodaan esiin myös muita kosteusvoiteiden vaikutuksia, kuten ihon kiinteytymistä ja anti-ageing ominaisuuksia. Perusidea kaikilla kosteusvoiteilla on kuitenkin sama.

Ihon kosteuttamisen hyödyt on pystytty todistamaan lukuisissa tutkimuksissa. Miljoonien ihmisten tiedetään kärsivän ihon kuivuudesta, joka johtuu muun muassa altistumisesta liian voimakkaille pesuaineille. Kosteuvoiteiden avulla pystytään hoitamaan ja vahvistamaan ihoa, vähentäen kuivan ihon oireita. Kosteuttamisen merkitys korostuu myös eri iho-ongelmien hoidossa. Esimerkiksi atooppisen ekseeman ja psoriaasin hoidossa kosteutus on olennainen osa hoitoa. Akneen liittyvissä tutkimuksissa on havaittu, että kosteusvoiteiden avulla saadaan vähennettyä aknen hoitoon käytettyjen lääkevalmisteiden aiheuttamia ihoärsytyksiä. Lisäksi ihon kosteuttaminen auttaa pitämään ihon joustavana ja estämään tulehduksia aiheuttavien bakteerien pääsyä ihoon. Se, millainen koostumus tuotteella kannattaisi olla, kuitenkin vaihtelee. Aknen ja ruusufinnin hoidossa suositellaan valitsemaan tuote, joka ei tuki ihoa, mutta sisältää runsaasti kosteutta sitovia ainesosia, humektantteja.

Sopivan kosteusvoiteen löytäminen kosmetiikkaviidakosta voi olla haastavaa. Erilaisten tuotteiden kokeilu esimerkiksi testipakkausten avulla voi olla kannattavaa, ennen varsinaisen tuotteen ostamista, erityisesti jos sopivan tuotteen löytämisessä on ollut runsaasti haasteita. Kosmetologit ja kosmetiikkamyyjät osaavat tunnistaa ihon tarpeita ja auttaa sopivan tuotteen valinnassa. Kannustammekin kysymään apua, jos tuotteiden etsiminen ja kokeileminen turhauttaa. Sama koskee myös puhdistustuotteita. Jotta näistä ihonhoidon kulmakivistä saa oikean hyödyn irti, on tuotteiden oltava iholle sopivia. Pidä mielessä myös tuoteryhmien pohjalla oleva tarkoitus: puhdistustuote puhdistaa, vauroittamatta ja ärsyttämättä ihoa ja kosteusvoide vahvistaa ihon suojabärrieriä ja lisää ihon pintakerroksen kosteuspitoisuutta.

Vinkkejä puhdistus- ja kosteustuotteen valitsemiseen voit kysyä meiltä, autamme mielellämme! Tässä kuussa tarjoamme kaikki puhdistustuotteet ja kosteusvoiteet -10% hintaan, klikkaa ostoksille verkkokauppaamme. Ihanaa ja aurinkoista kesäkuuta!

– Islan väki

maanantai 11.5.2020

Ihotaudit ja aurinko

Aiemmassa postauksessamme puhuttiin auringon vaikutuksista ihoon. Auringolla on kuitenkin myös erilaisia vaikutuksia ihotauteihin liittyen. Joidenkin ihotautien ajatellaan pahentuvan auringon säteilystä, kun taas jotkut ihotaudit rauhoittuvat. Esimerkiksi ruusufinni ja punahukka ovat ihotauteja, jotka pahenevat monella auringon säteilystä. National Rosacea Societyn tekemässä tutkimuksessa 1066 potilaasta 81% kertoi auringolle altistumisen ärsyttävän ruusufinniä. Ruusufinnin uskotaan ärsyyntyvän UV-säteilyn ihossa synnyttämien vapaiden happiradikaalien vuoksi. Vapaat happiradikaalit aktivoivat immuunijärjestelmää ja pahentavat tulehdusta. Lisäksi säteily heikentää ihon tukirakenteita, kuten elastiinia ja kollageenia, jonka ajatellaan heikentävän lymfakiertoa ja pahentavan ruusufinniä. Kaikilla ruusufinni ei kuitenkaan pahene aurinkoaltistuksesta ja jotkut saattavat jopa hyötyä siitä. Kun ruusufinni-ihoa suojataan auringolta, suositellaan valitsemaan fysikaalisia aurinkosuoja-aineita sisältävät, hellävaraiset aurinkotuotteet.

Atooppinen ekseema ja psoriaasi ovat puolestaan esimerkkejä ihotaudeista, jotka monesti hyötyvät auringon säteilystä. Molemmissa ihotaudeissa taustalla vaikuttaa aktivoituneet tulehdusprosessit, jotka voivat rauhoittua auringon UV-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi UV-säteily käynnistää D-vitamiinisynteesin, joka voi auttaa rauhoittamaan tulehdusta. Erityisesti psoriaasin ajatellaan hyötyvän paikallisesti syntyvästä D-vitamiinista. Tutkimuksissa on huomattu, että atoopikoilla ja psoriaatikoilla on normaalia alhaisemmat D-vitamiinitasot, jonka vuoksi niiden uskotaan hyötyvän UV-säteilystä. D-vitamiinilisien vaikutuksia tutkitaan vielä, eikä niitä ainakaan vielä pidetä merkittävässä roolissa ihotautien hoidossa. Sekä atooppisen ekseeman, että psoriaasin hoidossa käytetään valo- tai ilmastohoitoa, vaikeissa ja keskivaikeissa muodoissa. Ekseemapotilaiden on hyvä muistaa, että ekseema-alue on puolustuskyvyttömämpi auringon säteilyä vastaan, jonka vuoksi suojaamiseen on hyvä kiinnittää erityistä huomiota aina ennen aurinkoaltistusta ja sen aikana. National Eczema Sociaty suosittelee valitsemaan suojatuotteen, joka antaa vähintään SPF 30 suojan, suojaa sekä UVA, että UVB säteiltä ja, joka sisältää fysikaalisia aurinkosuoja-aineita.

Myös aknepotilaat voivat hyötyä auringon säteilystä. Aihe on kuitenkin hieman kiistellympi, sillä säteilystä saattaa olla osalla jopa haittaa. Ihon paksuuntuessa puolustautuessaan säteilyä vastaan, saattaa mustapäiden ja tulehdusten määrä lisääntyä sekä talituotannon määrä kasvaa. Osa potilaista puolestaan kokee auringon säteilyn rauhoittavan tulehduksia ja parantavan ihoa. Onkin siis hyvä oppia tunnistamaan, miten oma iho reagoi auringon säteilyyn ja toimia sen mukaan. Huolellinen suojaaminen on silti muistettava, jotta vältytään ikäviltä haittavaikutuksilta.

Auringolle altistuminen voi aiheuttaa myös erilaisia valoihottumia, jotka ovat hyvin yleisiä Suomessa. Valoihottuma syntyy yleensä UV-säteilyn vaikutuksista ja joskus myös näkyvästä valosta. Valoihottumia on erilaisia, joista yleisin tunnetaan nimellä monimuotoinen valoihottuma (MMVI). Jopa joka viides suomalainen saa monimuotoisen valoihottuman jossain elämänsä vaiheessa. Monimuotoisen valoihottuman oireet alkavat tyypillisesti muutaman tunnin kuluttua aurinkoaltistuksesta. Toisaalta joskus oireet voivat puhjeta vasta muutaman päivän kuluttua. Monimuotoisen valoihottuman ensimmäinen oire on kutina, jota seuraa punoitus, pienet näppylät ja joskus jopa rakkulat. Joissain tapauksissa oireena saattaa olla ainoastaan kutina. MMVI:n oireet häviävät yleensä itsestään. Oireiden häviämiseen menee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Harvinaisemmissa muodoissa oireet voivat jatkua koko kesän. Muita valoihottuman muotoja ovat valoekseema, krooninen aktiininen dermatiitti sekä valonokkosihottuma. Valoekseemaa esiintyy tyypillisesti ikääntyneemmillä ihmisillä tai henkilöillä, joilla on taustalla pitkäaikainen ekseema, kuten atooppinen ekseema. Valoekseeman oireina ovat ihon tasainen punoitus sekä tulehdus. Tyypillistä on, että sen oireet tulevat hitaasti ja poistuvat hitaasti. Krooninen aktiininen dermatiitti liittyy usein kosketusallergioihin tiettyjä kemikaaleja kohtaan. Se alkaa samalla tavalla kuin valoekseema, mutta siihen liittyy myös hilsely ja voimakas kutina. Kun ihottuma kroonistuu, iho paksunee. Kroonistuessaan oireet voivat alkaa jo aikaisin kevällä ja kestää syksyyn asti, tai ne voivat olla ympärivuotisia. Valonokkosihottuma on harvinainen valoihottuman muoto. Siinä oireina ovat hyvin nopeasti altistuksen jälkeen iholle nousevat kutiavat, punoittavat paukamat. Oireet häviävät tyypillisesti jo puolessa tunnissa. Valonokkosihottuma saattaa jatkua kesän mittaan.

Valoihottuman hoidossa on tärkeää suojata iho hyvin. Suojaamiseen kannattaa käyttää vaatteita, päähineitä sekä korkean suojakertoimen aurinkosuojavoidetta. On myös kannattavaa pysyä poissa auringosta keskipäivällä, kun säteily on voimakkaimmillaan. Joskus kortisoni- ja antihistamiinivalmisteilla voi olla hyötyä. Apua saa myös lääkäriltä.

Pidetään huolta ihostamme ja muistetaan käyttää aurinkosuojavoidetta aina ennen aurinkoaltistumista!

Keväisin terveisin,

Kauneushoitola Islan väki

torstai 30.4.2020

Asiaa auringosta

Kesä on aivan kulman takana ja ihana aurinko alkaa lämmittää. Lisääntynyt valon määrä aktivoi hormonituotantoa ja tunnemme olomme virkeämmäksi pitkän talven jälkeen. Iholle saapuva auringon UVB-säteily käynnistää myös D-vitamiinisynteesin ihossa. Auringonvalon positiivisista vaikutuksista vaikutuksista huolimatta, on silti tärkeää muistaa suojata iho huolellisesti.

Auringon säteily

Auringon valo on elektromagneettista säteilyä. Suurin osa maan päälle tulevasta säteilystä on näkyvää valoa, infrapunasäteilyä sekä UV-säteilyä. Säteilyillä on eri aallonpituudet ja ne pääsevät imeytymään ihoon eri syvyyksiin, aiheuttaen erilaisia reaktioita ihossa. Erityisesti UV-säteilyn haittavaikutuksista puhutaan paljon.. Valtaosa maan pinnalle tulevasta UV-säteilystä on UVA-säteilyä, joka tunkeutuu syvemmälle, kuin UVB-säteily. UVA-säteily aiheuttaa ruskettumista sekä ikääntymismuutoksia. Ihon pinnallisempiin kerroksiin jäävä UVB-säteily puolestaan aiheuttaa muun muassa ihon punoitusta. Molemmat UV-säteet aiheuttavat DNA vaurioita. UV-säteilyn lisäksi on hyvä muistaa myös se, että muillakin säteilyillä on vaikutuksia ihoomme. Näkyvä valo synnyttää ihossa vapaita happiradikaaleja sekä kiihdyttää tulehduksia aktivoivien sytokiinien tuotantoa. Tutkimuksissa on havaittu, että UV-säteilyltä suojaavilla aurinkosuoja-aineilla ei ole juurikaan vaikutuksia näkyvään valoon. Näkyvältä valolta suojautumiseen auttavat aurinkosuojatuotteisiin lisätyt antioksidantit. Antioksidantit estävät vapaita happiradikaaleja reagoimalla itse niiden kanssa. Infrapunasäteily vaikuttaa ihoomme vauhdittamalla ihon ikääntymismuutoksia.

Kun iho altistuu auringon säteilylle, aktivoituvat ihon erilaiset puoltusmenetelmät. Puolustusmenetelmien avulla iho pyrkii estämään säteilyn imeytymisen syvemmälle ihoon. Altistumisen johdosta ihomme ylempi kerros, epidermis, alkaa paksuuntua. Toinen merkittävä puolustusmekanismi on ruskettuminen. Ihossamme olevat melanosyyttisolut alkavat tuottaa korkeampia määriä melaniinia, eli pigmenttiä. Melaniini asettuu suojaamaan solujen tumia, estäen soluvaurioita ja säteilyn pääsyä syvempiin kerroksiin.

Miten valitsen aurinkosuojavoiteen?

Aurinkosuojavoiteita on markkinoilla runsaasti. Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota muutamiin asioihin. Ensinnäkin suojavoiteen olisi hyvä sisältää suoja sekä UVA-, että UVB-säteilyä vastaan. Tuotteissa, joissa on molemmat suojat, on SPF-merkinnän lisäksi myös UVA-merkintä. Kuinka korkea suojakerroin sitten tulisi valita? SPF, eli suojakerroin kertoo, kuinka paljon kauemmin voit olla auringossa palamatta, verrattuna normaaliin. Eli esimerkiksi 30 suojakerroin mahdollistaa auringossa olemisen 30-kertaa kauemmin, kuin normaalisti, ilman ihon palamista. Suojakertoimen valinnassa kannattaa miettiä omaa ihotyyppiä, eli esimerkiksi palaako iho helposti. Usein suositellaan valitsemaan aurinkosuojatuote, jossa suojakerroin on vähintään 30. Herkän ihon suojaamiseen suositellaan valitsemaan ainoastaan tuotteita, jotka sisältävät fysikaalisia suoja-aineita.

Aurinkosuoja-aineet ovat EU:n kosmetiikkadirektiivissä lueteltuja sallittuja aurinkosuoja-aineita. Listan ulkopuolisia aineita ei saa kutsua aurinkosuoja-aineiksi, eikä niiden saa väittää suojaavan ihoa UV-säteilyltä. Listalla on sekä fysikaalisia, että kemiallisia aurinkosuoja-aineita. Fysikaaliset suoja-aineet toimivat heijastamalla ihoon saapuvan UV-säteilyn pois. Kemialliset suoja-aineet puolestaan absorboivat säteilyn ja muuttavat sen vaarattomaksi lämpösäteilyksi. Kemiallisia aurinkosuoja-aineita on lukuisia, mutta fysikaalisia vain kaksi. Nämä kaksi ovat titaanidioksidi (INCI: titanedioxide) ja sinkkioksidi (INCI: zinc oxide). Molempia käytetään myös nanomuodoissa, jotta tuote ei jättäisi iholle valkoista, paksua kalvoa. Nanomateriaaleja on tutkittu kosmetiikassa hyvin paljon ja ne ovat turvallisia käyttää.

Aurinkosuoja-aineiden lisäksi aurinkosuojat sisältävät monesti esimerkiksi antioksidantteja, jotka neutraloivat iholla säteilyn johdosta syntyneitä vapaita happiradikaaleja. Mikään aurinkosuoja ei estä 100% säteilyn pääsyä ihoon, jolloin antioksidantit antavat iholle hyvän toisasteisen suojan ja ennaltaehkäisevät mm. ikääntymismuutoksia.

Aurinkosuojan käyttö

Aurinkosuojavoide on hyvä levittää 15-30 minuuttia ennen aurinkoon menoa. Suojavoidetta tulee levittää runsaasti, jotta suojateho olisi riittävä. Lisää tuotetta muutaman tunnin välein ja aina uimisen/hikoilun jälkeen. Muista myös tarkistaa aurinkosuojatuotteen päiväys! Älä säilytä tuotetta suorassa auringonpaisteessa, sillä se voi hajottaa UV-suodattimia.

Nautitaan auringosta turvallisesti!

maanantai 6.4.2020

Herkkä iho

Miten herkkä iho määritellään ja mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mitkä tuotteet ja palvelut sopivat herkälle iholle?

Herkkä iho koskettaa monia. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa väestöstä kärsii ihon herkkyydestä, joka ilmenee muun muassa kutinana, kuumotuksena ja poltteluna. Oireet eivät kaikissa tapauksissa näy ulospäin lainkaan, jonka vuoksi diagnosointi tapahtuu pääsääntöisesti henkilön itsensä toimesta. Herkän ihon tunnistamiseen ei ole olemassa vakiintuneita menetelmiä, mutta joitakin tutkimusmenetelmiä on olemassa. Eräässä tutkimusmenetelmässä ihoalueille levitetään esimerkiksi maitohappoa tai muuta ainetta, jonka jälkeen tarkastellaan, ilmeneekö tutkittavalla ihoalueella tuntemuksia, kuten pistelyä. Herkän ihon on havaittu koskettavan yleisemmin naisia, kuin miehiä. Herkän ihon riskiin vaikuttaa sukupuolen lisäksi myös ohut iho, hormonimuutokset, lapsena sairastettu atooppinen ekseema ja ihon kuivuus tai rasvaisuus. Ihon herkkyys saattaa liittyä myös erilaisiin ihotauteihin, kuten atooppiseen ekseemaan, ruusufinniin ja psoriaasiin.

Herkän ihon oireet laukeavat erilaisten fysikaalisten, kemiallisten ja psyykkisten tekijöiden vaikutuksesta. Kosmetiikkatuotteet kuuluvat laukaisevien tekijöiden joukkoon. Myös esimerkiksi lämpötilan vaihtelut, kuuma tai kylmä ilma, saasteet, tuuli, stressaavat tilanteet ja hankaavat tekstiilit tunnetaan yleisesti laukaisevina tekijöinä.



Herkän ihon taustalla vaikuttavia tekijöitä tutkitaan vielä, eikä tarkkaa syytä tai syntymekanismia ole vielä tunnistettu. Yksi ihomme tärkeistä tehtävistä on suojata elimistöämme ulkoisilta tekijöitä ja estää veden haihtumista elimistöstämme. Ihomme pintakerros muodostaa niin kutsutun suojabärrierin, joka on tärkeä osa ihomme antamaa suojaa. Eräs herkkään ihoon liittyvistä hypoteeseista on, että suojabärrieri on vaurioitunut. Tutkimukset eivät kuitenkaan ole antaneet vahvaa näyttöä tämän hypoteesin tueksi. Suojabärrerin lisäksi herkän ihon oireiden perusteella epäillään, että ihon hermosäikeillä ja hermosoluilla olisi osuutta iho-oireiden syntyyn. Tiettyjen reseptoreiden on tunnistettu liittyvän herkkään ihoon. Keskustelua on myös immuunitoiminnan häiriöistä. Herkän ihon on huomattu yleistyvän kesäaikaan, jonka vuoksi on herännyt epäily, että UV-säteilyllä voisi olla vaikutuksia herkän ihon syntyyn.

Miten herkkää ihoa hoidetaan?

Herkän ihon hoidossa keskitytään pääsääntöisesti välttämään oireita laukaisevia tekijöitä. Tämä vaikuttaa myös herkkäihoisen kosmetiikkavalintoihin. Herkän ihon hoidossa suositellaan välttämään tuotteita, jotka sisältävät yleisiä allergeenejä ja suosimaan tuotteita, jotka eivät sisällä runsaasti hajusteita. Tiettyjä aktivoivia ainesosia, kuten mentolia suositellaan välttämään. Koska taustalla epäillään vaikuttavan ihon suojabärrierin heikentyminen, on myös suositeltu välttämään ihoon imeytymistä edistäviä ainesosia sisältäviä tuotteita. Ihoon imeytymistä edistävillä ainesosilla tarkoitetaan aineita, jota pehmentävät ihoa niin, että tuotteen muiden ainesosien imeytyminen helpottuu. Esimerkki ihoon imeytymistä edistävistä aineista on propyleeniglykoli, propylene glycole. Suositeltavaa on valita tuotteet, jotka eivät imeydy ihon pintaa syvemmälle.



Herkän ihon hoitoon ei tiedetä yhtä kaikille soveltuvaa hoitorutiinia, vaan jokaisen henkilön kohdalla on löydettävä yksilöllisesti soveltuvat menetelmät ja rutiinit. Joitakin suosituksia on edellä mainittujen lisäksi annettu. Herkkäihoisen kannattaa suosia tuotteita, jotka saa helposti poistettua vedellä ja, jotka sisältävät mahdollisimman lyhyen määrän ainesosia. Aurinkosuojatuotteissa suositellaan valitsemaan tuotteet, jotka sisältävät fysikaalisia aurinkosuoja-aineita kemiallisten sijaan. Tärkeä huomio on myös se, että tuotteiden säilyvyysmerkintöjä noudatetaan. Kosmetiikkatuotteiden käyttö kannattaa aloittaa hiljalleen, yksi tuote kerrallaan.

Kauneushoitola Islassa herkän ihon hoidossa käytetään hellävaraisia tuotteita, jotka eivät sisällä yleisiä allergeeneja, kuten hajusteita. Kaikki hoitopalvelumme voidaan toteuttaa herkälle iholle soveltuvilla tuotteilla. Kasvo- ja vartalohoidoissa suosittelemme valitsemaan Rauhoitus-hoidon, jossa keskitytään ihon rauhoittamiseen. Autamme mielellämme myös sopivien kosmetiikkatuotteiden löytämisessä. Palveluistamme löydät ihonhoidon ohjauksen, jossa keskitytään löytämään ihollesi soveltuvat hoitotuotteet ja ihonhoitorutiinit.

On tärkeää muistaa, että herkkä iho voi vaikuttaa voimakkaastikin elämänlaatuun. Sen merkitystä ei siis tule vähätellä!


tiistai 31.3.2020

Ruusufinni - mikä se on ja miten sitä hoidetaan?

Ruusufinni on yleisesti 30-50 vuotiailla esiintyvä ihotauti. Sen oireisiin kuuluvat muun muassa ihon jatkuva punoitus, laajentuneet pintaverisuonet sekä tulehtuneet näppylät. Ruusufinni oireilee kasvojen alueella ja voi vaikuttaa sairastuneen henkilön elämänlaatuun voimakkaasti. National Rosacea Sociatyn tekemän tutkimuksen mukaan haastatellusta 500 henkilöstä jopa 42% kärsi ruusufinnistä myös henkisellä tasolla. Ihotauti voi aiheuttaa potilaalla itsetunnon laskua, häpeää sekä syyllisyyttä. Ruusufinnin merkitystä potilaan henkiseen hyvinvointiin ja elämänlaatuun ei siis tule vähätellä.


Mistä ruusufinni johtuu?

Kuten monen muunkin ihotaudin kohdalla, myös ruusufinnin perimmäinen syy pysyy vielä tuntemattomana. On kuitenkin havaittu tiettyjä ruusufinniin liittyviä tekijöitä. Ruusufinniä sairastavilla henkilöillä on huomattu olevan poikkeavuuksia ihon immuunipuolustuksessa sekä tulehdusreaktioissa. Sillä on myös perinnöllisiä ominaisuuksia. Ruusufinni-iholla on huomattu muutamia poikkeavuuksia normaaliin ihoon verrattuna. Alla on kuvattu kyseisiä tutkimuksissa tehtyjä havaintoja:

  • Katelisidiinit: Katelisidiinit ovat antimikrobisia peptidejä, jotka osallistuvat luontaiseen vastustuskykyyn. Ne vapautuvat ihon vaurioitumisen tai tulehduksen yhteydessä. Tutkimuksissa on pystytty osoittamaan yksityiskohtaisesti, miten katelisidiinit toimivat ruusufinnissä tulehdusreaktiossa välittäjänä. Näytepalat ovat osoittaneet, että niiden määrä on kohonnut ruusufinni-iholla.

  • Talipunkit: Talipunkit ovat ihon karvatupissa eläviä mikroskooppisen pieniä punkkeja. Ruusufinni-iholla niiden määrä on kohonnut ja niiden uskotaan lisäävän tulehdusreaktioita.

  • TLR2-reseptorit: TLR2-reseptorit osallistuvat immuunipuolustukseen tunnistamalla bakteereja ja käynnistämällä luontaisen immuniteetin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyseisten reseptorien määrä on kohonnut ihon jokaisessa kerroksessa. TLR2-reseptorit liittyvät aiemmin mainittuihin talipunkkeihin, sillä ne tunnistavat talipunkkien sisältämää kitiiniä.

Ruusufinnin alatyypit

Ruusufinni voidaan jakaa alatyyppeihin. Ne esiintyvät yleisimmin yhdistelminä, mutta joissain tapauksissa myös yksinään. Yleisiä alatyyppejä ovat erytematoteleangiektaattinen ruusufinni (oireina mm. jatkuva punoitus, teleangiektasiat, turvotus ja tulehdus), papulopustulaarinen ruusufinni (oireina mm. jatkuva punoitus, tulehtuneet näpyt ja teleangiektasiat), rinofyyma (oireina solumäärän liikakasvu ja tiiviin sidekudoksen muodostuminen kudoksen tilalle) sekä silmäruusufinni (oireina mm. verestävä limakalvo, sarveiskalvon vaurio, luomirakkula ja silmäluomen pitkäaikainen tulehdus, blefariitti).

Eri alatyyppejä hoidetaan eri tavoin. Käytössä on erilaisia lääkehoitoja sekä niiden yhdistelmiä. Rinofyyma vaatii usein kirurgisen toimenpiteen. Ruusufinnin itsehoidossa on tärkeää oppia tunnistamaan, mitkä tekijät pahentavat ihotaudin oireilua. Yleisesti tunnettuja pahentavia tekijöitä ovat aurinko, emotionaaliset tekijät, kuumuus, tuuli, rasitus, alkoholi, kylmyys, mausteinen ruoka sekä jotkut ihonhoitotuotteet.

Ihonhoito ja ruusufinni

Ruusufinnin hoidossa on huomioitava monia seikkoja.Hyvin herkästi reagoiva iho saattaa ärsyyntyä yleisesti siedetyistä raaka-aineista. Kosmetiikkatuotteiden valintaan onkin kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuotteen sopimattomuuden tunnistaa epämukavista tuntemuksista, kuten pistelystä, polttelusta tai ihon lehahtelusta. Erityisen tärkeitä vaiheita ihonhoidossa ovat säännöllinen puhdistaminen ja hoitovoiteen käyttäminen.

Ihon säännöllinen puhdistus auttaa ylläpitämään ihon tervettä bakteerikantaa. Ihon mikrobiomin tasapainottaminen on tärkeää ruusufinni-iholla! Lisäksi sen avulla iholta saadaan poistettua ympäristön epäpuhtauksia. Puhdistustuotteen on oltava hellävarainen. Hoitovoiteiden avulla voidaan hillitä ihon lehahtelua ja vahvistaa ihon luonnollista suojaa. Tärkeä huomio kuitenkin on, että hoitovoide ei saa tukkia ihoa. Jos voide tukkii ihoa, saattaa se aiheuttaa epäpuhtauksien syntymistä. Kannattaa suosia voiteita, jotka sisältävät sekä humektanteiksi kutsuttuja aineita, että okklusoivia ainesosia. Vastaavanlaiset tuotteet ovat antaneet lupaavaa tutkimusnäyttöä ruusufinnin hoidossa. Humektantit ovat vettä sitovia aineita ja hyvä esimerkki humektanteista on esimerkiksi hyaluronihappo. Okklusoivat ainesosat puolestaan muodostavat iholle “kalvon”, joka estää veden haihtumista iholta.

Ruusufinni-iholle suunnatut tuotteet sisältävät usein rauhoittavia ainesosia, kuten aloe veraa, kauraa tai kamomillaa. Näiden avulla pyritään rauhoittamaan ihon punoitusta. Kosmetiikkatuotteet eivät kuitenkaan ole kaikkivoipaisia, eivätkä ne yleensä pysty poistamaan punoitusta täysin. Punoituksen peittämiseen saa apua värikosmetiikasta, jossa esimerkiksi vihreä pigmentti auttaa häivyttämään punoitusta. Jotkut ruusufinni-iholle suunnatut päivävoiteet sisältävät hieman vihreää pigmenttiä. Hoidossa on tärkeää muistaa myös aurinkosuojavoiteen käyttäminen. Yksi yleisesti ruusufinniä pahentavana tekijänä tunnettu asia on auringon ultraviolettisäteily. Suosi fysikaalisia aurinkosuoja-aineita sisältäviä aurinkosuojavoiteita, sillä niiden on havaittu olevan paremmin siedettyjä. Aurinkosuoja-aineista on tulossa lisää ohjeita ensi kuun puolella.

Kosmetologeina voimme auttaa sinua...

  • ihonhoitotuotteiden valinnassa

  • ihonhoitorutiinien suunnittelemisessa

  • ihon kosteuttamisessa

  • ihon rauhoittamisessa

  • ihon suojaamisessa

  • peittomeikkauksessa

Yhteenveto

Ruusufinni-ihon hoitaminen voi olla haastavaa ja sitä sairastavalle henkilölle turhauttavaa ja raskasta. Sopivien tuotteiden löytäminen voi olla monien epäonnistuneiden yritysten takana. Kosmetologisi voi auttaa sinua niiden etsimisessä. Me ymmärrämme ihos yksilöllisen reagointitaipumuksen ja kuuntelemme tuntemuksiasi. Syksyllä 2020 kauneushoitola Islassa alkavat ihotautia sairastaville henkilöille suunnatut vertaistukiryhmät, jossa osallitujat pääsevät jakamaan ihotaudin kanssa elämiseen liittyviä kokemuksia. Tiedotamme ryhmistä lisää myöhemmin keväällä. Kauneushoitolamme palveluista ruusufinnille sopivat erityisesti Rauhoitus-hoidot. Huhtikuussa tarjoamme kaikkiin 1.4-30.4 välillä varattuihin Rauhoitus-hoitoihin veloituksettoman pikamanikyyrin. Lisäksi tarjoamme valikoiman herkän ihon tuotteita -10% etuhintaan. Tuotteita saat tilattua kätevästi verkkokaupastamme.

Ensi viikolla blogissa on asiaa herkästä ihosta yleisesti. Ruusufinniä sairastavat henkilöt voivat saada vinkkejä sopivien kosmetiikkatuotteiden löytämiseen myös siitä, pysy siis kuulolla!


keskiviikko 11.3.2020

Tervetuloa lukemaan kauneushoitola Islan blogia!

Päivitämme blogiin asiaa kuukausittain eri iho-ongelmista, ihonhoidosta ja kaikesta ihoon liittyvästä. Ensimmäinen julkaisumme käsittelee hoitolaamme ja ideologiaamme. Kauneushoitola Islassa hoidamme ihoasi suurella sydämellä! Haluamme tarjota sinulle laadukasta, asiantuntevaa ja kokonaisvaltaista palvelua. Erikoisosaamisemme kuuluvat iho-ongelmat ja eri ihotaudit, kuten akne, atooppinen ekseema, psoriaasi ja ruusufinni. Hoitomme sopivat sinulle myös, jos kärsit kosmetiikkayliherkkyyksistä tai -allergioista. Tuotevalikoimastamme löytyy täysin hajusteettomat vaihtoehdot, joilla hoidot voidaan toteuttaa.

Olemme rakentaneet hoitovalikoiman, joka palvelee ihoasi. Jokainen hoito suunnitellaan yksilöllisesti ihosi tarpeiden mukaan. Sinun tehtäväksesi jää vain sopivan hoidon keston ja tavoitteen valitseminen. Voit valita esimerkiksi kosteuttavan tai rauhoittavan hoidon. Tai, jos sinulla ei ole tarkempia toiveita hoidon suhteen, voit valita ihanan Rentoutuksen. Kasvo- ja vartalohoidoistamme voit lukea lisää sivulta Palvelut. Tarjoamme myös kattavaa ihonhoidonohjausta, jos kaipaat apua sopivien kosmetiikkatuotteiden löytämiseen ja ihon kotihoidon suunnitteluun

Oleellisena osana hoitolaamme on rentoutuminen, jonka haluamme tarjota sinulle kiireellisen arjen keskellä. Ennen hoitoa ja hoidon jälkeen sinulla on mahdollisuus viettää aikaa oleskelutilassamme. Tilassa voit levähtää ja nauttia virvokkeista niin pitkään, kuin haluat.

Kauneushoitolamme avaa ovensa maanantaina 16.3.2020! Avajaisviikon ajan tarjoamme kaikkien 16.3.-21.3.2020 tehtyjen varausten yhteyteen veloituksettoman päähieronnan. Tuoteostoista avajaisviikon aikana saat -10% edun. Olet lämpimästi tervetullut kauneushoitola Islaan rentoutumaan luotettaviin käsiin!

-Kauneushoitola Islan väki